Osallistavat menetelmät strategisen työnantajakuvan kehittämisprosessissa: osallistaako vai eikö? Kas siinäpä vasta helppo kysymys.
Lehtonen, Päivi (2023)
Lehtonen, Päivi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051611120
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051611120
Tiivistelmä
Osaajien houkuttelu, löytäminen, ja sitouttaminen ovat keskeisessä roolissa kilpailukyvyn ja tuottavuuden näkökulmasta sekä uusimmassa alan tutkimuksessa että työmarkkinoilta kantautuvien signaalien perusteella. Koska vetovoima- ja pitovoimahaasteet ovat lisääntyneet viime vuosina, on strateginen työnantajakuvan kehittäminen on yhä useamman organisaation asia. (Työvoiman saatavuus, työvoimapula ja kohtaanto-ongelmat vuonna 2022; Kansallinen rekrytointitutkimus, 2023; FDI Barometer, 2023).
Opinnäytetyöni on kontruktivistinen tapaustutkimus, jossa tutkin työnantajakuvan kehittämistä ilmiönä ja prosessina, ja haastattelin sitä varten viittä työnantajakuvan kehittämisen ammattilaista. Opinnäytetyöni tilaaja on palvelu- ja asiantuntijayhtiö Choice HR, jonka liiketoiminnassa yhdistyvät strateginen työnantajabrändin kehittäminen ja hakijalähtöinen rekrytointi. Strateginen työnantajabrändin kehittäminen ei ole tarkoita ainoastaan ulospäin tapahtuvaa vetovoimatekijöiden markkinointia, vaan kyse on yhtä lailla pitovoimatekijöiden huomioimisesta osana kokonaisuutta.
Opinnäytetyöni keskeiset kysymykset olivat: Millainen strategisen työnantajakuvatyön kehittämisprosessi on ja mitä vaiheita se sisältää? Millaisia osallistavia menetelmiä strategisessa työnantajakuvan kehittämisprosessissa tarvitaan vaikutusten aikaan saamiseksi? Kenet, miten ja milloin tulisi osallistaa strategisen työnantajakuvan kehittämisprosessiin? Mitkä tekijät ehkäisevät tai hidastavat osallistavien menetelmien käyttöä ja kokeilua työnantajakuvan kehittämistyössä?
Tutkimukseni keskeisin johtopäätös oli, että strategisen työnantajakuvan kehittämisessä tarvitaan osallistavia menetelmiä ja niistä on lisäarvoa sekä työnantajaorganisaatiolle että työnantajakuvan parissa työskenteleville. Osallistavia menetelmiä ei tunneta yksityiskohtaisesti työnantajakuvan kontekstissä, eikä niiden vaikutuksen mittaamiseen liittyen löydy suomenkielistä tukea. Osallistavien menetelmien käytössä ei ole kyse vain lopputuloksesta, vaan lisäarvo syntyy myös itse prosessissa, jonka vaikuttavuutta on pystyttävä mittaamaan. Keskustelu, koulutus ja kollegiaalisen tuen tarjoaminen rohkaisevat menetelmien kokeiluun. Työnantajakuvan kehittämisessä onnistuminen ei ole vain työnantajaorganisaatioiden etu, vaan siitä hyötyy koko työmarkkina ja suomalainen yhteiskunta. Aihe on merkittävä koko Suomen kilpailukyvyn ja tuottavuuden näkökulmasta.
Opinnäytetyöni on kontruktivistinen tapaustutkimus, jossa tutkin työnantajakuvan kehittämistä ilmiönä ja prosessina, ja haastattelin sitä varten viittä työnantajakuvan kehittämisen ammattilaista. Opinnäytetyöni tilaaja on palvelu- ja asiantuntijayhtiö Choice HR, jonka liiketoiminnassa yhdistyvät strateginen työnantajabrändin kehittäminen ja hakijalähtöinen rekrytointi. Strateginen työnantajabrändin kehittäminen ei ole tarkoita ainoastaan ulospäin tapahtuvaa vetovoimatekijöiden markkinointia, vaan kyse on yhtä lailla pitovoimatekijöiden huomioimisesta osana kokonaisuutta.
Opinnäytetyöni keskeiset kysymykset olivat: Millainen strategisen työnantajakuvatyön kehittämisprosessi on ja mitä vaiheita se sisältää? Millaisia osallistavia menetelmiä strategisessa työnantajakuvan kehittämisprosessissa tarvitaan vaikutusten aikaan saamiseksi? Kenet, miten ja milloin tulisi osallistaa strategisen työnantajakuvan kehittämisprosessiin? Mitkä tekijät ehkäisevät tai hidastavat osallistavien menetelmien käyttöä ja kokeilua työnantajakuvan kehittämistyössä?
Tutkimukseni keskeisin johtopäätös oli, että strategisen työnantajakuvan kehittämisessä tarvitaan osallistavia menetelmiä ja niistä on lisäarvoa sekä työnantajaorganisaatiolle että työnantajakuvan parissa työskenteleville. Osallistavia menetelmiä ei tunneta yksityiskohtaisesti työnantajakuvan kontekstissä, eikä niiden vaikutuksen mittaamiseen liittyen löydy suomenkielistä tukea. Osallistavien menetelmien käytössä ei ole kyse vain lopputuloksesta, vaan lisäarvo syntyy myös itse prosessissa, jonka vaikuttavuutta on pystyttävä mittaamaan. Keskustelu, koulutus ja kollegiaalisen tuen tarjoaminen rohkaisevat menetelmien kokeiluun. Työnantajakuvan kehittämisessä onnistuminen ei ole vain työnantajaorganisaatioiden etu, vaan siitä hyötyy koko työmarkkina ja suomalainen yhteiskunta. Aihe on merkittävä koko Suomen kilpailukyvyn ja tuottavuuden näkökulmasta.