"Melu aiheuttaa ärtyneisyyttä ja kyllähän se korviin käy": kokemuksia työmelun psykofyysistä vaikutuksista

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin melun psykofyysisiä vaikutuksia. Tutkimuksessa selvitettiin henkilöiden kokemuksia työympäristönsä melusta eri ammattialoilla. Työpaikoilla äänilähteet olivat peräisin erilaisista kohteista: ihmisistä, laitteista, koneista tai ympäristöstä. Osassa kohteista melu oli kuuloa vahingoittavaa, toisissa taas häiritsevää hälyisyyttä. Opinnäytetyön tilaajana toimi Työturvallisuuskeskus ja työn aihe nousi työelämätarpeesta.

Melu on ääntä, joka on ei-toivottua, ja se voi olla myös kuulolle haitallista. Melu vaikuttaa sekä kehoon että mieleen. Selkeimmin osoitettava melun haitta on kuulonalenema. Kuulonaleneman mahdollisuus kasvaa äänen voimakkuuden ja melussa vietetyn ajan lisääntyessä. Melu voi aiheuttaa keskittymis- ja suorituskyvyn heikkenemistä, stressin voimistumista, tapaturmariskin kasvua sekä väsymystä ja ärtyisyyden lisääntymistä.

Tämän kehittävän tutkimustyön tarkoitus on kehittää työhyvinvointia. Työn järjestelyillä, kuten teknisillä tai toiminnallisilla ratkaisuilla voidaan vähentää melua. Melu aiheuttaa eniten työstä johtuvia ammattitauteja. Yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat melun kokemiseen, esimerkiksi kuulo voi olla alentunut tai ihminen voi olla meluherkkä.

Loimme kehittävän tutkimustyön pohjalta kaksi tuotosta. Ensimmäisenä on Häiritsevä melu puheeksi -malli, jonka tarkoitus on helpottaa keskustelun avaamista melusta ja johtaa työympäristön meluhaittojen vähentämiseen. Toisena tuotoksena teimme videon nimeltä Melu vaikuttaa kehoon ja mieleen. Se kertoo työperäisen melun vaikutuksista ja henkilöiden kokemuksista.

Tietoa melun kokemuksista kerättiin haastattelemalla 14 ihmistä, jotka työskentelevät seitsemässä eri tavalla meluisassa työympäristössä. Haastattelut olivat laadullisia teemahaastatteluja. Tuloksissa peilattiin henkilöiden melukokemuksia aiempiin tutkimuksiin. Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että melutuntemus on yksilöllinen: useat kuormittuvat melusta, mutta toiset eivät koe sitä raskaana.

Saimme tutkimustyössä selville, että työpaikoilla melusta ei ole useinkaan puhuttu riittävästi ja melukuorman vähentämiselle olisi monia mahdollisuuksia. Jatkossa voidaan tutkia myös sitä, minkälainen vaikutus erityyppisillä melulähteillä on ihmisille.

The thesis investigated the psychophysical effects of noise. The study investigated people's experiences of noise in their work environment in different professional fields. In workplaces, the sound sources came from different objects: people, devices, machines, or the environment. In some of the workplaces, the noise damaged hearing, while in others it was disturbingly loud. The thesis was commissioned by the Centre for Occupational Safety and the subject of the work arose out of the needs of working life.

Noise is a sound that is unwanted and can also be harmful to hearing. Noise affects both body and mind. The most clearly demonstrable harm from noise is hearing loss. The possibility of hearing loss escalates with increasing sound intensity and time spent in noise. Noise can cause, for example, a decrease in concentration and performance, an increase in stress, an increase in the risk of accidents, fatigue, and increased irritability.

The purpose of this research work is to develop occupational well-being. Work arrangements, such as technical or functional solutions, can reduce noise. Noise causes most occupational diseases caused by work. Individual characteristics affect the experience of noise, for example, hearing may be impaired or a person may be sensitive to noise.

We created two products based on this research work. The first is the Bring up Disturbing Noise -model, which aims to facilitate the opening of a conversation about noise and reduce noise nuisance in the work environment. As another output, we made a video called Noise Affects Body and Mind. It tells about the effects of work-related noise and people's experiences.

Information about the experience of noise was collected by interviewing 14 people who work in seven different noisy work environments. The interviews were qualitative thematic interviews. The results mirrored people's noise experiences in previous studies related to this topic. The results of the thesis showed that the perception of noise is individual: many are burdened by noise, but others do not find it burdensome.

In our research, we found out that there is often not enough talk about noise at workplaces, and there would be many opportunities to reduce the noise load. In the future, we can also study what kind of effect different types of noise sources have on people.