LastenParlamentin vakiinnuttaminen osaksi Jyväskylän kaupungin Nuorisopalvelujen osallisuuskasvatusta
Kilpiö, Krista (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051912128
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051912128
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoitteena oli kehittää Jyväskylän kaupungin LastenParlamentille toimintasääntö, koordinaattorin työnkuva ja oppilaskuntayhteistyömalli. LastenParlamentti on alakouluikäisten vaikuttamiskanava ja osa Jyväskylän kaupungin Nuorisopalvelujen osallisuuskasvatusta. Toiminta siirtyi järjestöltä Nuorisopalveluille syksyllä 2021.
LastenParlamentti halutaan vakiinnuttaa osaksi kaupungin osallisuuskasvatusta, johon kuuluu myös Jyväskylän Nuorisovaltuusto. Ensimmäinen LastenParlamentin toimintakausi oli haastava ja kehittäminen on aloitettu toisella toimintakaudella lisäämällä näkyvyyttä. LastenParlamentilla on omat internetsivut ja kokouksista on tehty julkaistavat muistiot.
Osallisuudesta puhutaan paljon, mutta sillä ei ole tarkkaa määritelmää ja sen merkitys vaihtelee tilanteen mukaan. On monia lakeja ja sopimuksia, jotka velvoittavat kuulemaan lapsia ja nuoria, ja antamaan heille mahdollisuuden vaikuttaa. LastenParlamentin perusta on kouluissa tehtävä oppilaskuntatyö, joka on perusopetuslain mukaista toimintaa.
Opinnäytetyössäni käytin kolmea eri laadullista tutkimusmenetelmää. Benchmarkkaamalla muiden kuntien Lasten Parlamentti-toimintaa sain kuvan siitä kuinka muualla toimintaa toteutetaan. Haastattelin osallisuuskasvatuksen koordinaattoreita selvittääkseni kuinka he näkevät LastenParlamentin tulevaisuuden ja mitkä asiat he kokevat tärkeimmäksi toimintasäännössä ja koordinaattorin työnkuvassa. Lisäksi kokeilimme yhteistyömallia, jossa koulujen oppilaskunnille annettiin tehtäväksi keksiä kysymyksiä päättäjille LastenParlamentin SuurIstuntoon.
Analysoin aineiston teemoittelun keinoin, jonka tuloksena syntyi LastenParlamentin toimintasääntö, johon sisältyy myös koordinaattorin työnkuva. Yhteistyömalli on konkreettinen kuvio, jossa kuvataan koulun oppilaskunnan hallituksen, LastenParlamentin hallituksen jäsenen, LastenParlamentin hallituksen, Nuorisovaltuuston ja päättäjien tehtäviä ja sitä kuinka he voisivat toimia yhteistyössä.
Opinnäytetyöni lopussa pohdin kuinka saada koulut ottamaan LastenParlamentti omakseen ja miten suuri merkitys opettajalla on siinä, kokeeko lapsi osallisuutta vai ei.
LastenParlamentti halutaan vakiinnuttaa osaksi kaupungin osallisuuskasvatusta, johon kuuluu myös Jyväskylän Nuorisovaltuusto. Ensimmäinen LastenParlamentin toimintakausi oli haastava ja kehittäminen on aloitettu toisella toimintakaudella lisäämällä näkyvyyttä. LastenParlamentilla on omat internetsivut ja kokouksista on tehty julkaistavat muistiot.
Osallisuudesta puhutaan paljon, mutta sillä ei ole tarkkaa määritelmää ja sen merkitys vaihtelee tilanteen mukaan. On monia lakeja ja sopimuksia, jotka velvoittavat kuulemaan lapsia ja nuoria, ja antamaan heille mahdollisuuden vaikuttaa. LastenParlamentin perusta on kouluissa tehtävä oppilaskuntatyö, joka on perusopetuslain mukaista toimintaa.
Opinnäytetyössäni käytin kolmea eri laadullista tutkimusmenetelmää. Benchmarkkaamalla muiden kuntien Lasten Parlamentti-toimintaa sain kuvan siitä kuinka muualla toimintaa toteutetaan. Haastattelin osallisuuskasvatuksen koordinaattoreita selvittääkseni kuinka he näkevät LastenParlamentin tulevaisuuden ja mitkä asiat he kokevat tärkeimmäksi toimintasäännössä ja koordinaattorin työnkuvassa. Lisäksi kokeilimme yhteistyömallia, jossa koulujen oppilaskunnille annettiin tehtäväksi keksiä kysymyksiä päättäjille LastenParlamentin SuurIstuntoon.
Analysoin aineiston teemoittelun keinoin, jonka tuloksena syntyi LastenParlamentin toimintasääntö, johon sisältyy myös koordinaattorin työnkuva. Yhteistyömalli on konkreettinen kuvio, jossa kuvataan koulun oppilaskunnan hallituksen, LastenParlamentin hallituksen jäsenen, LastenParlamentin hallituksen, Nuorisovaltuuston ja päättäjien tehtäviä ja sitä kuinka he voisivat toimia yhteistyössä.
Opinnäytetyöni lopussa pohdin kuinka saada koulut ottamaan LastenParlamentti omakseen ja miten suuri merkitys opettajalla on siinä, kokeeko lapsi osallisuutta vai ei.