Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus 2023 : dokumenttianalyysi seksuaalirikoksia koskevan rikoslain 20 luvun kokonaisuudistuksen vaiheista ja syistä sen taustalla
Eteläaho, Aino (2023)
Eteläaho, Aino
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052614882
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052614882
Tiivistelmä
Seksuaalirikoksia koskevan rikoslain 20 luvun kokonaisuudistus astui voimaan 1.1.2023. Uudistuksen taustalla ovat työryhmän mietintö (OM 2020:9), hallituksen esitys (HE 13/2022 vp) sekä eduskunnan vastaus (EV 88/2022 vp). Työryhmän mietintö pitää sisällään seksuaalirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi laaditut ehdotukset perusteluineen, joista kaikki eivät kuitenkaan päätyneet lopulliseen lakiin. Opinnäytetyössä syvennytään näihin ehdotuksiin ja selvitetään, minkä takia niitä ei ole pidetty sellaisenaan kannatettavina.
Opinnäytetyön tarkoituksena on ollut koota tiivis kuvaus kokonaisuudistuksen valmisteluun sisältyneistä vaiheista ja niistä tekijöistä, jotka ovat luoneet paineen rikoslain 20 lukuun kokonaisuutena kohdistuvalle uudistukselle. Lisäksi opinnäytetyössä käsitellään uudistuksen valmistelun aikana saatua lausuntopalautetta ja kootaan yhteen siinä toistuvasti esille nousseita havaintoja. Samalla halutaan selvittää, miten saatu lausuntopalaute on huomioitu lain jatkovalmistelussa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu pääasiassa lainvalmisteluasiakirjoista ja työryhmän mietinnön perusteella saadusta lausuntopalautteesta sekä oikeusministeriön, valtioneuvoston ja eduskunnan aihetta käsittelevistä julkaisuista. Lisäksi opinnäytetyössä on hyödynnetty oikeustieteellistä kirjallisuutta sekä muita oikeuslähteitä. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä toimii dokumenttianalyysi.
Opinnäytetyössä saavutettujen johtopäätösten perusteella työryhmän mietinnöstä ilmeneviin alkuperäisiin ehdotuksiin tehdyt muutokset koskivat pääosin lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia. Lisäksi opinnäytetyössä selvisi, että uudistusta edeltänyt rikoslain 20 luku on ollut kokonaisuutena epäselvä eikä se ole vastannut kaikkia nyky-yhteiskunnan asettamia edellytyksiä. Aiemman mukainen sääntely ei ole myöskään noudattanut täysin kaikkia Suomea sitovia kansainvälisiä velvoitteita, minkä vuoksi uudistuksen voidaan ajatella olevan hyvinkin perusteltu.
Opinnäytetyön tarkoituksena on ollut koota tiivis kuvaus kokonaisuudistuksen valmisteluun sisältyneistä vaiheista ja niistä tekijöistä, jotka ovat luoneet paineen rikoslain 20 lukuun kokonaisuutena kohdistuvalle uudistukselle. Lisäksi opinnäytetyössä käsitellään uudistuksen valmistelun aikana saatua lausuntopalautetta ja kootaan yhteen siinä toistuvasti esille nousseita havaintoja. Samalla halutaan selvittää, miten saatu lausuntopalaute on huomioitu lain jatkovalmistelussa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu pääasiassa lainvalmisteluasiakirjoista ja työryhmän mietinnön perusteella saadusta lausuntopalautteesta sekä oikeusministeriön, valtioneuvoston ja eduskunnan aihetta käsittelevistä julkaisuista. Lisäksi opinnäytetyössä on hyödynnetty oikeustieteellistä kirjallisuutta sekä muita oikeuslähteitä. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä toimii dokumenttianalyysi.
Opinnäytetyössä saavutettujen johtopäätösten perusteella työryhmän mietinnöstä ilmeneviin alkuperäisiin ehdotuksiin tehdyt muutokset koskivat pääosin lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia. Lisäksi opinnäytetyössä selvisi, että uudistusta edeltänyt rikoslain 20 luku on ollut kokonaisuutena epäselvä eikä se ole vastannut kaikkia nyky-yhteiskunnan asettamia edellytyksiä. Aiemman mukainen sääntely ei ole myöskään noudattanut täysin kaikkia Suomea sitovia kansainvälisiä velvoitteita, minkä vuoksi uudistuksen voidaan ajatella olevan hyvinkin perusteltu.