Rikoksen tekijän myötävaikutus rikoksen selvittämisessä ja sen vaikutus tuomioon törkeissä huumausainerikoksissa
Hänninen, Matias (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060220936
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060220936
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee rikoksen tekijän edesauttamisen vaikutusta törkeiden huumausainerikoksen esitutkinnassa. Työn tavoitteena on tarkastella rikoksen tekijän myötävaikutusta esitutkinnan selvittämisessä ja etenkin rikoslain 6 luvun 6 § 3 momentin lieventämisperusteen soveltamista tuomioistuimessa. Rikoslain 6 luvun 6 § 3 momentin mukaisesti lieventämisperusteena voi toimia tekijän pyrkimys estää tai poistaa rikoksensa vaikutuksia taikka edistää rikoksensa selvittämistä. Tässä työssä eritellään erityisesti rikoksen tekijän tunnustusta osana lieventämisperusteen soveltamista.
Opinnäytetyö on toteutettu lainopillisin metodein. Työssä on siis tarkasteltu olemassa olevaa lainsäädäntöä ja arvioitu sen käytännön vaikutuksia työssä esiteltävien korkeimman oikeuden päätöksien kautta. Työssä tarkastellaan myös aikaisempia tutkimuksia rikoslain 6 luvun 6 § 3 momentin lieventämisperusteen soveltamiseen liittyen. Työssä tutkimuskohteena käytetyt korkeimman oikeuden päätökset sisältävät tuomioita liittyen törkeisiin huumausainerikoksiin, jonka vuoksi työssä tuodaan esille huumausainerikollisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja teoriaa.
Opinnäytetyön tuloksissa esitellään korkeimman oikeuden päätöksissä esiintyviä näkökulmia lieventämisperusteen soveltamisesta tekijälle määrättävässä tuomiossa. Korkeimman oikeuden päätöksistä käy ilmi, että tunnustuksen tapahtuessa on useimmiten sovellettu lieventämisperustetta. Tunnustus myötävaikuttamisen muotona voidaan jakaa alalajeihin ja huumausainerikollisuudessa voidaan havaita tunnustuksissa tietynlaisia erityispiirteitä. Tunnustus voi liittyä törkeiden huumausainerikosten yhteydessä muun muassa oman osallisuuden selvittämiseen, tekijäkumppaneiden osallisuuden selvittämiseen, teknisten laitteiden salauksien avaamiseen tai huumausainekätköjen paljastamiseen. Työ vahvistaa aikaisempien tutkimuksien teoriaa siitä, että tunnustuksen ajoitus on merkittävässä osassa lieventämisperusteen soveltamisen prosessiekonomisessa arvioinnissa.
Opinnäytetyö on toteutettu lainopillisin metodein. Työssä on siis tarkasteltu olemassa olevaa lainsäädäntöä ja arvioitu sen käytännön vaikutuksia työssä esiteltävien korkeimman oikeuden päätöksien kautta. Työssä tarkastellaan myös aikaisempia tutkimuksia rikoslain 6 luvun 6 § 3 momentin lieventämisperusteen soveltamiseen liittyen. Työssä tutkimuskohteena käytetyt korkeimman oikeuden päätökset sisältävät tuomioita liittyen törkeisiin huumausainerikoksiin, jonka vuoksi työssä tuodaan esille huumausainerikollisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja teoriaa.
Opinnäytetyön tuloksissa esitellään korkeimman oikeuden päätöksissä esiintyviä näkökulmia lieventämisperusteen soveltamisesta tekijälle määrättävässä tuomiossa. Korkeimman oikeuden päätöksistä käy ilmi, että tunnustuksen tapahtuessa on useimmiten sovellettu lieventämisperustetta. Tunnustus myötävaikuttamisen muotona voidaan jakaa alalajeihin ja huumausainerikollisuudessa voidaan havaita tunnustuksissa tietynlaisia erityispiirteitä. Tunnustus voi liittyä törkeiden huumausainerikosten yhteydessä muun muassa oman osallisuuden selvittämiseen, tekijäkumppaneiden osallisuuden selvittämiseen, teknisten laitteiden salauksien avaamiseen tai huumausainekätköjen paljastamiseen. Työ vahvistaa aikaisempien tutkimuksien teoriaa siitä, että tunnustuksen ajoitus on merkittävässä osassa lieventämisperusteen soveltamisen prosessiekonomisessa arvioinnissa.