”Olennaisesti vastoin lakia ja hyviä tapoja” : United Brotherhoodin ja sen alayhdistyksen Bad Unionin lakkauttaminen yhdistyslain nojalla.
Roitto, Emil (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060722454
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060722454
Tiivistelmä
Tässä poliisialaan kuuluvassa opinnäytetyössä tarkastellaan järjestäytyneen rikollisuuden yhtä torjuntakeinoa, yhdistyksen lakkauttamista. Tutkimuksessa selvitetään yhteiskunnalle vahingollisimpana pidetyn järjestäytyneen rikollisryhmän United Brotherhoodin ja sen alayhdistyksen Bad Unionin lakkauttamisen syitä, sen tarkoitusta sekä vaikutusta. Opinnäytetyö tutkii aihetta tulkitsemalla voimassa olevaa lainsäädäntöä ja käsittelemällä aiheesta tehtyjä uutisartikkeleita.
Järjestäytynyt rikollisuus on Suomessa tunnettu näkyvistä ulkoisista tunnusmerkeistään, kuten mustista erilaisilla kuvioilla varustetuista nahkaisista liiveistä. Ulkoisilla tunnusmerkeillä edustetaan oman yhteisön ideologiaa sekä niitä hyödynnetään pelotteena rikosten tekemisessä. Järjestäytyneet rikollisryhmät noudattavat toiminnassaan ryhmän sisäisiä sääntöjä sekä toimivat käskyvaltasuhteita noudattamalla. Rikoksilla tavoitellaan taloudellista hyötyä sekä mainetta omalle yhteisölle. Lainsäädännöllisesti ryhmän jäseniä rangaistaan rikoslaissa säädettyjen pykälien avulla, mutta itse ryhmä saa jatkaa toimintaansa normaaliin tapaan. Vai saako? Rikollisryhmät määritellään lain silmissä myös yhdistyksiksi, joista on säädetty oma lakinsa, Yhdistyslaki 503/1989.
Yhdistyslain sisältö on pääasiallisesti säädetty yli 30 vuotta sitten ja se on pysynyt muutamaa uudistusta lukuun ottamatta oleellisesti samankaltaisena. Sen tarkoituksena on ollut valvoa ja yhdistyksien lainmukaisuutta sekä rajoittaa laittomien yhdistyksien rikollista toimintaa. Kyseisellä yhdistyslailla voidaan sen vanhuudesta huolimatta torjua ja vaikeuttaa myös järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa sekä poistaa sen näkyvyyttä normaalista katukuvasta. Yhdistyksen lakkauttamisella kielletään koko yhdistyksen toiminta, jota on esimerkiksi ulkoisten tunnusmerkkien käyttäminen sekä kokouksien pitäminen.
Järjestäytynyt rikollisuus on Suomessa tunnettu näkyvistä ulkoisista tunnusmerkeistään, kuten mustista erilaisilla kuvioilla varustetuista nahkaisista liiveistä. Ulkoisilla tunnusmerkeillä edustetaan oman yhteisön ideologiaa sekä niitä hyödynnetään pelotteena rikosten tekemisessä. Järjestäytyneet rikollisryhmät noudattavat toiminnassaan ryhmän sisäisiä sääntöjä sekä toimivat käskyvaltasuhteita noudattamalla. Rikoksilla tavoitellaan taloudellista hyötyä sekä mainetta omalle yhteisölle. Lainsäädännöllisesti ryhmän jäseniä rangaistaan rikoslaissa säädettyjen pykälien avulla, mutta itse ryhmä saa jatkaa toimintaansa normaaliin tapaan. Vai saako? Rikollisryhmät määritellään lain silmissä myös yhdistyksiksi, joista on säädetty oma lakinsa, Yhdistyslaki 503/1989.
Yhdistyslain sisältö on pääasiallisesti säädetty yli 30 vuotta sitten ja se on pysynyt muutamaa uudistusta lukuun ottamatta oleellisesti samankaltaisena. Sen tarkoituksena on ollut valvoa ja yhdistyksien lainmukaisuutta sekä rajoittaa laittomien yhdistyksien rikollista toimintaa. Kyseisellä yhdistyslailla voidaan sen vanhuudesta huolimatta torjua ja vaikeuttaa myös järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa sekä poistaa sen näkyvyyttä normaalista katukuvasta. Yhdistyksen lakkauttamisella kielletään koko yhdistyksen toiminta, jota on esimerkiksi ulkoisten tunnusmerkkien käyttäminen sekä kokouksien pitäminen.