Kavereista 2020-luvun liivijengeihin? : katujengien määritelmä ja esiintyvyys Vantaalla
Magd, Noora (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060822999
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060822999
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tarkastelee katujengin määritelmää haastatteluaineiston ja julkisen kirjallisuuden avulla. Aineiston analyysin perusteella poliisin näkökulmasta voisi olla mielekästä määritellä katujengi aluesidonnaiseksi tai tietyltä alueelta lähtöisin olevaksi (maahanmuuttajataustaiseksi) rikollisryhmittymäksi, jonka rikollisen toiminnan laajuus ja organisaation taso täyttää järjestäytyneen rikollisuuden tunnusmerkistön tai jonka toiminta on kehittymässä sitä kohti. Merkittävät tekijät, jotka erottavat poliisin näkökulmasta relevantit katujengit muista julkisessa keskustelussa ilmiöön yhdistetyistä poru-koista tai ryhmistä, olisivat siten toiminnan järjestäytyneisyys, väkivallan merkitys ryhmälle ja rikollisuuden vakavuus, etenkin huumausainekaupan ja mahdollisesti asekaupan laajuus.
Julkisessa keskustelussa “katujengi”-termin alle yhdistetään myös (nuoriso)porukoita tai ryhmiä, joihin ei kuulu rikollisuus tai joissa rikollisuus on suhteessa lievempää, eikä rikollisuus ole porukan tai “jengin” olemassaolon pääasiallinen syy. Haastattelujen tulosten perusteella taustalla on laajempia yhteiskunnallisia haasteita, kuten toisen polven maahanmuuttajataustaisten nuorten kohtaama näköalattomuus, sosioekonominen asema ja syrjäytyminen. Nuorille “jengit” tarjoavat mm. yhteenkuuluvuuden tunnetta. Rikollista haittaa aiheuttavien katujengien erottelu muista mahdollisista positiivisia kokemuksia tuovista nuorisoryhmistä on tärkeätä resurssien kohdentamiseksi. Rikoksia tekevien nuorten osuus on kokonaiskuvassa pieni, vielä pienempi osa ryhmistä syyllistyy vakaviin rikoksiin ja nykyisen tutkimustiedon valossa vain marginaaliosa “katujengeistä” muuttuu pitkäaikaiseksi järjestäytyneeksi rikollisuudeksi.
Opinnäytetyössä tarkastellaan määritelmän haasteita ja katujengien mahdollista kehitystä sekä taustasyitä ilmiön kehittymiselle. Vaikka opinnäytetyön puitteissa esitellään haastateltavien näkemyksiä mahdollisista katujengeistä Vantaalla, ei tämän julkisen opinnäytetyn rajoissa ole ollut mahdollista selvittää, täyttävätkö mainitut ryhmittymät tai “katujengit” katujengin määritelmää, kuten se tässä opinnäytetyössä esitellään.
Julkisessa keskustelussa “katujengi”-termin alle yhdistetään myös (nuoriso)porukoita tai ryhmiä, joihin ei kuulu rikollisuus tai joissa rikollisuus on suhteessa lievempää, eikä rikollisuus ole porukan tai “jengin” olemassaolon pääasiallinen syy. Haastattelujen tulosten perusteella taustalla on laajempia yhteiskunnallisia haasteita, kuten toisen polven maahanmuuttajataustaisten nuorten kohtaama näköalattomuus, sosioekonominen asema ja syrjäytyminen. Nuorille “jengit” tarjoavat mm. yhteenkuuluvuuden tunnetta. Rikollista haittaa aiheuttavien katujengien erottelu muista mahdollisista positiivisia kokemuksia tuovista nuorisoryhmistä on tärkeätä resurssien kohdentamiseksi. Rikoksia tekevien nuorten osuus on kokonaiskuvassa pieni, vielä pienempi osa ryhmistä syyllistyy vakaviin rikoksiin ja nykyisen tutkimustiedon valossa vain marginaaliosa “katujengeistä” muuttuu pitkäaikaiseksi järjestäytyneeksi rikollisuudeksi.
Opinnäytetyössä tarkastellaan määritelmän haasteita ja katujengien mahdollista kehitystä sekä taustasyitä ilmiön kehittymiselle. Vaikka opinnäytetyön puitteissa esitellään haastateltavien näkemyksiä mahdollisista katujengeistä Vantaalla, ei tämän julkisen opinnäytetyn rajoissa ole ollut mahdollista selvittää, täyttävätkö mainitut ryhmittymät tai “katujengit” katujengin määritelmää, kuten se tässä opinnäytetyössä esitellään.