HR-palvelujen merkitys esihenkilön henkilöstökokemukseen
Mykrä, Riikka (2023)
Mykrä, Riikka
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060923240
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060923240
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tilaaja, Espoon kaupungin keskitettyjen henkilöstöpalvelujen HR-neuvomo, tarjoaa palvelussuhteeseen liittyviä palveluja koko 10 000 hengen henkilöstölle. Henkilöstökokemuksen parantaminen oli määritelty koko henkilöstöyksikön yhteiseksi tavoitteeksi vuodelle 2023. Erityiseksi kohderyhmäksi myös henkilöstöhallinnon palveluissa tilaaja on nostanut varhaiskasvatuksen kriisiytyneen henkilöstötilanteen vuoksi varhaiskasvatusyksiköiden johtajat.
Opinnäytetyön tavoite oli selvittää, mikä merkitys HR-palveluilla on varhaiskasvatusyksikönjohtajille ja mitä henkilöstöpalvelut voivat tehdä tämän esihenkilöryhmän henkilöstökokemuksen kehittämiseksi. Opinnäytetyön tietoperusta käsittelee ja määrittelee henkilöstökokemusta, sen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä ja sen mittaamista sekä henkilöstöpalvelujen (HR) roolia työelämässä.
Aineistonkeruumenetelminä toimivat asiakaskohderyhmälle tehty kysely ja kyselyn tulosten pohjalta henkilöstöasiantuntijoille pidetty kehittämistyöpaja. Ensimmäisen aineiston muodosti asiakaskohderyhmälle eli varhaiskasvatusyksiköiden johtajille lähetetty kysely HR- eli henkilöstöpalveluista ja niihin liittyvistä kokemuksista. Kyselyn vastausten analysoinnin jälkeen niiden pohjalta pidettiin tilaajan tarpeeseen muokattu Sitran (2021) Tulevaisuustaajuus – työpaja, jossa lähdettiin etsimään sekä nopeasti että pidemmällä aikavälillä toteutettavia tutkimuskysymyksiin vastaavia ratkaisuja.
Opinnäytetyön tuloksina selvisi, että HR-palvelut koettiin pääosin melko tai erittäin merkityksellisinä palveluina ja asiakaskohderyhmä oli jo monelta osin tyytyväisiä saamaansa palveluun ja sen vaikutukseen henkilöstökokemuksensa näkökulmasta. Heillä kuitenkin oli myös hyvin konkreettisia toiveita ja kehitysehdotuksia siihen, kuinka henkilöstöpalvelut voisivat palvelujaan kehittämällä kehittää myös varhaiskasvatusyksiköiden johtajien henkilöstökokemusta. Kyselystä selvisi myös, että kohderyhmälle oli tärkeää myös tapa, jolla heidät HR-palveluissa kohdattiin. Opinnäytetyön lopputuloksena tuotettiin tilaajalle toimenpidesuositukset, joita kehittämällä kohderyhmän henkilöstökokemus paranee. Osa työpajassa kehitetyistä olemassa olevien palvelujen parannuksista toteutettiin käyttöön jo ennen opinnäytetyön valmistumista.
Opinnäytetyön tavoite oli selvittää, mikä merkitys HR-palveluilla on varhaiskasvatusyksikönjohtajille ja mitä henkilöstöpalvelut voivat tehdä tämän esihenkilöryhmän henkilöstökokemuksen kehittämiseksi. Opinnäytetyön tietoperusta käsittelee ja määrittelee henkilöstökokemusta, sen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä ja sen mittaamista sekä henkilöstöpalvelujen (HR) roolia työelämässä.
Aineistonkeruumenetelminä toimivat asiakaskohderyhmälle tehty kysely ja kyselyn tulosten pohjalta henkilöstöasiantuntijoille pidetty kehittämistyöpaja. Ensimmäisen aineiston muodosti asiakaskohderyhmälle eli varhaiskasvatusyksiköiden johtajille lähetetty kysely HR- eli henkilöstöpalveluista ja niihin liittyvistä kokemuksista. Kyselyn vastausten analysoinnin jälkeen niiden pohjalta pidettiin tilaajan tarpeeseen muokattu Sitran (2021) Tulevaisuustaajuus – työpaja, jossa lähdettiin etsimään sekä nopeasti että pidemmällä aikavälillä toteutettavia tutkimuskysymyksiin vastaavia ratkaisuja.
Opinnäytetyön tuloksina selvisi, että HR-palvelut koettiin pääosin melko tai erittäin merkityksellisinä palveluina ja asiakaskohderyhmä oli jo monelta osin tyytyväisiä saamaansa palveluun ja sen vaikutukseen henkilöstökokemuksensa näkökulmasta. Heillä kuitenkin oli myös hyvin konkreettisia toiveita ja kehitysehdotuksia siihen, kuinka henkilöstöpalvelut voisivat palvelujaan kehittämällä kehittää myös varhaiskasvatusyksiköiden johtajien henkilöstökokemusta. Kyselystä selvisi myös, että kohderyhmälle oli tärkeää myös tapa, jolla heidät HR-palveluissa kohdattiin. Opinnäytetyön lopputuloksena tuotettiin tilaajalle toimenpidesuositukset, joita kehittämällä kohderyhmän henkilöstökokemus paranee. Osa työpajassa kehitetyistä olemassa olevien palvelujen parannuksista toteutettiin käyttöön jo ennen opinnäytetyön valmistumista.