Tutkintavankeuslain muutosten vaikutukset poliisin operatiiviseen toimintaan Pohjois-Suomessa
Karkkola, Juha-Pekka (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092226218
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092226218
Tiivistelmä
Suomi on saanut useita huomautuksia kotimaisilta ja kansainvälisiltä lainvalvontaelimiltä liittyen tutkintavankien säilyttämiseen poliisin säilytystiloissa. Saatu kritiikki on johtanut tutkintavankeuslain muutoksiin, joilla on asteittain pyritty lyhentämään tutkintavangin säilytysaikaa poliisin tiloissa. Vuonna 2025 tutkintavankeuslakia uudistetaan siten, että tutkintavanki tulee pääsääntöisesti siirtää Rikosseuraamuslaitoksen tiloihin tuomioistuimen tekemän vangitsemispäätöksen jälkeen.
Tutkimuksessa pyritään selvittämään tutkintavankeuslain toteutuneiden, sekä tulevan muutoksen vaikutuksia poliisin operatiiviselle toiminnalle Pohjois-Suomessa. Tutkimuksessa otetaan huomioon myös samanaikaisesti tapahtuvat poliisitalohankkeet tutkimusalueella sekä pakkokeinolain yhteydenpidon rajoituksia koskeva lakiuudistus.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu tutkintavankeuslain aiempien muutosten, sekä tulevaan uudistukseen vaikuttaneiden taustatekijöiden tarkastelusta. Lisäksi käsitellään tutkimuksen kannalta keskeiset osat pakkokeino- ja tutkintavankeuslaeista sekä perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvistä säännöksistä.
Tutkimusaineisto on kerätty kahdessa vaiheessa, kahdella eri tiedonkeruumenetelmällä. Ensimmäisessä vaiheessa kaikille tutkimusalueen tutkinnanjohtajille lähetettiin SWOT-kysely, jonka vastausten pohjalta tehtiin neljä teemahaastattelua.
Tutkimustulosten perusteella poliisin operatiivinen toiminta on sopeutunut hyvin edelliseen tutkintavankeuslain muutokseen, eikä tutkintavangin säilyttämisajalla poliisin tiloissa ole ollut merkittäviä vaikutuksia poliisitoiminnalle. Yhteydenpidon rajoittamista koskeva lainsäädäntö koetaan tällä hetkellä tulkinnanvaraiseksi eri viranomaisten välillä. Lakiuudistuksella tavoitellaan tämän lainsäädännön selkeyttämistä. Tulevaisuuden haasteena nähdään esitutkintaprosessin keston mahdollinen pidentyminen tutkintavankien siirtyessä suoraan Rikosseuraamuslaitoksen tiloihin.
Tutkimuksessa pyritään selvittämään tutkintavankeuslain toteutuneiden, sekä tulevan muutoksen vaikutuksia poliisin operatiiviselle toiminnalle Pohjois-Suomessa. Tutkimuksessa otetaan huomioon myös samanaikaisesti tapahtuvat poliisitalohankkeet tutkimusalueella sekä pakkokeinolain yhteydenpidon rajoituksia koskeva lakiuudistus.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu tutkintavankeuslain aiempien muutosten, sekä tulevaan uudistukseen vaikuttaneiden taustatekijöiden tarkastelusta. Lisäksi käsitellään tutkimuksen kannalta keskeiset osat pakkokeino- ja tutkintavankeuslaeista sekä perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvistä säännöksistä.
Tutkimusaineisto on kerätty kahdessa vaiheessa, kahdella eri tiedonkeruumenetelmällä. Ensimmäisessä vaiheessa kaikille tutkimusalueen tutkinnanjohtajille lähetettiin SWOT-kysely, jonka vastausten pohjalta tehtiin neljä teemahaastattelua.
Tutkimustulosten perusteella poliisin operatiivinen toiminta on sopeutunut hyvin edelliseen tutkintavankeuslain muutokseen, eikä tutkintavangin säilyttämisajalla poliisin tiloissa ole ollut merkittäviä vaikutuksia poliisitoiminnalle. Yhteydenpidon rajoittamista koskeva lainsäädäntö koetaan tällä hetkellä tulkinnanvaraiseksi eri viranomaisten välillä. Lakiuudistuksella tavoitellaan tämän lainsäädännön selkeyttämistä. Tulevaisuuden haasteena nähdään esitutkintaprosessin keston mahdollinen pidentyminen tutkintavankien siirtyessä suoraan Rikosseuraamuslaitoksen tiloihin.