Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2022
Rauta, Jenita (2023)
Poliisiammattikorkeakoulu
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231016140336
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231016140336
Tiivistelmä
Tässä katsauksessa kuvataan epäiltyjä viharikoksia, jotka ovat tulleet poliisin tietoon vuonna 2022. Aineistona ovat poliisin valtakunnalliset rikosilmoitustiedot. Katsaus on jatkoa rasistisen rikollisuuden vuosiselvityksille, joita on tehty vuodesta 1998 lähtien ensin sisäasiainministeriön poliisiosastolla ja sittemmin Poliisiammattikorkeakoulussa.
Vuonna 2009 rasistisen rikollisuuden seuranta laajennettiin viharikosseurannaksi. Viharikos on henkilöä, ryhmää, jonkun omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehty rikos, jonka taustalla ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskontoa tai vakaumusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan.
Vuonna 2022 kirjattiin yhteensä 1 245 rikosilmoitusta epäillyistä viharikoksista. Tämä on 21 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Suurin osa (74,7 %) rikosilmoituksista liittyi rikosepäilyihin, joiden motiivi rikosilmoituksesta ilmenevien tietojen perusteella liittyi uhrin etniseen tai kansalliseen taustaan. Uhrin uskonnolliseen taustaan liittyvien tapausten osuus oli 9,7 prosenttia, seksuaaliseen suuntautumiseen 8,7 prosenttia sekä vammaisuuteen 4,3 prosenttia. Sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvistä viharikoksista tehtiin 32 rikosilmoitusta (2,6 %). Tässä selvityksessä viharikoksiksi luokitelluista tapauksista poliisi itse luokitteli viharikoksiksi vain 27 prosenttia.
Epäillyt viharikokset, kun ne luokitellaan tapahtumatilanteen mukaan, ovat pääosin sanallisia loukkauksia, uhkailuja ja häirintää. Näiden määrä kasvoi edellisvuodesta, mutta rikosepäilyt kiihottamisesta kansanryhmää vastaan kuitenkin vähenivät 29 prosenttia vuodesta 2021.
Tarkasteluvuonna yhteensä 930 rikosilmoitusta liittyi etniseen tai kansalliseen taustaan. Useimmin kyse oli tapauksista, joissa valtaväestöön kuuluvat henkilöt ilmaisivat ennakkoluuloa ja vihamielisyyttä etnisiä tai kansallisia vähemmistöjä kohtaan. Yleisin rikoslaji oli pahoinpitelyrikos. Etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvissä rikoksissa tavallisimmin tapahtumapaikkana oli julkinen ulkoilmapaikka, kuten tie, katu tai tori. Tämän tyyppisten päärikosten asianomistajista 58 prosenttia oli miehiä ja 42 prosenttia naisia. Miehiin kohdistuneet 5 rikokset olivat yleisimmin pahoinpitelyitä, kun taas naisiin kohdistui yleisimmin kunnianloukkauksia.
Vuonna 2022 niistä Suomessa asuvista henkilöistä, joiden kansalaisuus oli muu kuin suomalainen, suhteellisesti eniten etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvän epäillyn viharikoksen kohteeksi joutuivat Ukrainan kansalaiset. 11 prosenttia kaikista etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvistä rikosilmoituksista kohdistui romanitaustaiseen henkilöön. Näissä yleisin rikosnimike oli kunnianloukkaus.
Uskontoon tai vakaumukseen liittyvien viharikosilmoitusten määrä laski yhdeksän prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Näissä tapauksissa yleisimmin kohteena olivat islaminuskoiset, ja noin kolmasosa niistä oli kunnianloukkauksia. Uskontoon liittyvät rikokset tapahtuivat useimmiten internetissä.
Uhrin oletettuun tai todelliseen seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvien viharikosilmoitusten määrä nousi 11 prosentilla (126 rikosilmoituksesta 140 ilmoitukseen). Eniten ilmoitettiin kunnianloukkauksia ja pahoinpitelyitä. 46 prosentissa näistä tapauksista rikoksista epäilty oli asianomistajalle ennestään tuttu.
Selvitykseen poimituista rikosilmoituksista 54 liittyi vammaisuuteen. Vuonna 2021 vastaavia ilmoituksia oli 11 prosenttia enemmän. Melkein puolet tapauksista oli kunnianloukkauksia. Yli 50 prosentissa kaikista vammaisuuteen liittyvistä viharikosepäilyistä tekijä oli uhrille tuttu.
Vuonna 2009 rasistisen rikollisuuden seuranta laajennettiin viharikosseurannaksi. Viharikos on henkilöä, ryhmää, jonkun omaisuutta, instituutiota tai näiden edustajaa kohtaan tehty rikos, jonka taustalla ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys uhrin oletettua tai todellista etnistä tai kansallista taustaa, uskontoa tai vakaumusta, seksuaalista suuntautumista, sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua tai vammaisuutta kohtaan.
Vuonna 2022 kirjattiin yhteensä 1 245 rikosilmoitusta epäillyistä viharikoksista. Tämä on 21 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Suurin osa (74,7 %) rikosilmoituksista liittyi rikosepäilyihin, joiden motiivi rikosilmoituksesta ilmenevien tietojen perusteella liittyi uhrin etniseen tai kansalliseen taustaan. Uhrin uskonnolliseen taustaan liittyvien tapausten osuus oli 9,7 prosenttia, seksuaaliseen suuntautumiseen 8,7 prosenttia sekä vammaisuuteen 4,3 prosenttia. Sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvistä viharikoksista tehtiin 32 rikosilmoitusta (2,6 %). Tässä selvityksessä viharikoksiksi luokitelluista tapauksista poliisi itse luokitteli viharikoksiksi vain 27 prosenttia.
Epäillyt viharikokset, kun ne luokitellaan tapahtumatilanteen mukaan, ovat pääosin sanallisia loukkauksia, uhkailuja ja häirintää. Näiden määrä kasvoi edellisvuodesta, mutta rikosepäilyt kiihottamisesta kansanryhmää vastaan kuitenkin vähenivät 29 prosenttia vuodesta 2021.
Tarkasteluvuonna yhteensä 930 rikosilmoitusta liittyi etniseen tai kansalliseen taustaan. Useimmin kyse oli tapauksista, joissa valtaväestöön kuuluvat henkilöt ilmaisivat ennakkoluuloa ja vihamielisyyttä etnisiä tai kansallisia vähemmistöjä kohtaan. Yleisin rikoslaji oli pahoinpitelyrikos. Etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvissä rikoksissa tavallisimmin tapahtumapaikkana oli julkinen ulkoilmapaikka, kuten tie, katu tai tori. Tämän tyyppisten päärikosten asianomistajista 58 prosenttia oli miehiä ja 42 prosenttia naisia. Miehiin kohdistuneet 5 rikokset olivat yleisimmin pahoinpitelyitä, kun taas naisiin kohdistui yleisimmin kunnianloukkauksia.
Vuonna 2022 niistä Suomessa asuvista henkilöistä, joiden kansalaisuus oli muu kuin suomalainen, suhteellisesti eniten etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvän epäillyn viharikoksen kohteeksi joutuivat Ukrainan kansalaiset. 11 prosenttia kaikista etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvistä rikosilmoituksista kohdistui romanitaustaiseen henkilöön. Näissä yleisin rikosnimike oli kunnianloukkaus.
Uskontoon tai vakaumukseen liittyvien viharikosilmoitusten määrä laski yhdeksän prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Näissä tapauksissa yleisimmin kohteena olivat islaminuskoiset, ja noin kolmasosa niistä oli kunnianloukkauksia. Uskontoon liittyvät rikokset tapahtuivat useimmiten internetissä.
Uhrin oletettuun tai todelliseen seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvien viharikosilmoitusten määrä nousi 11 prosentilla (126 rikosilmoituksesta 140 ilmoitukseen). Eniten ilmoitettiin kunnianloukkauksia ja pahoinpitelyitä. 46 prosentissa näistä tapauksista rikoksista epäilty oli asianomistajalle ennestään tuttu.
Selvitykseen poimituista rikosilmoituksista 54 liittyi vammaisuuteen. Vuonna 2021 vastaavia ilmoituksia oli 11 prosenttia enemmän. Melkein puolet tapauksista oli kunnianloukkauksia. Yli 50 prosentissa kaikista vammaisuuteen liittyvistä viharikosepäilyistä tekijä oli uhrille tuttu.