Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän tapahtumatuotannon mallintaminen Järvenpään kaupunkiin

Abstract

Työn tilaaja oli Järvenpään kaupunki. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten Järvenpäässä toteutetun Kestävät tapahtumat -hankkeen tulokset voitaisiin juurruttaa osaksi kaupungin rakenteita, prosesseja ja toimintaa. Työssä tutkittiin, miten hankkeen tuloksia voitaisiin jatkokehittää sekä miten saataisiin tapahtumajärjestäjät hyödyntämään uusia toimenpiteitä. Työn tavoitteena oli löytää kestävyyttä tukevia ratkaisuja, jotka ovat ympäristöjärjestelmiä kevyempiä ratkaisuja niin Järvenpään kaupunkiorganisaatiolle kuin paikallisille tapahtumia järjestäville yhdistyksille. Lisäksi työssä selvitettiin, miten suomalaisten tapahtumakaupunkien avustuksissa ja tapahtumajärjestäjien ohjeissa huomioidaan ympäristöasiat ja esteettömyys.

Työn viitekehyksenä käytettiin kestävän kehityksen kahta keskeistä ulottuvuutta eli ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Lisäksi hyödynnettiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena ja tutkimusmenetelminä käytettiin haastatteluita, benchmarkingia ja dokumenttianalyysiä. Työssä haastateltiin Järvenpään kaupungin tapahtumatuotantoihin kytkeytyviä työntekijöitä, yhteistyökumppania ja paikallisia tapahtumajärjestäjiä. Benchmarkingia tehtiin neljään kaupunkiin.

Tuloksena syntyi kuusi kehittämisehdotusta Järvenpään kaupungille: miten tapahtumajärjestäjien ympäristöohjeet saadaan levitettyä laajemman toimijajoukon käyttöön, miten kestävistä tapahtumista voitaisiin viestiä, millä tavoin tapahtumien kestävyys voidaan nivoa osaksi kaupunkiorganisaation pysyvää toimintaa, kuinka kaupunki saa lisäarvoa tehdessään yhteistyötä oppilaitosten kanssa, miten kaupungin tarjoama lainatavarapalvelu kannattaa ottaa käyttöön sekä millaista yhteistyötä paikallisten yhdistystoimijoiden kanssa kannattaa jatkossa tehdä. Työssä esitetään erilaisia ratkaisuja, joita Järvenpään kokoiset suomalaiset kaupungit ja kunnat voivat hyödyntää omassa toiminnassaan. Tulokset havainnollistavat, että kaupungin yleinen kannustava ja avoin ilmapiiri edesauttaa sekä kestävämpien tapahtumien järjestämisessä että yhdessä tekemisen kulttuurin syntymistä ja kehittymistä. Tutkimustulokset osoittavat, että suomalaiset tapahtumakaupungit ovat pääasiassa huomioineet hyvin ekologisen kestävyyden tapahtumajärjestäjille suunnatuissa oppaissaan. Avustustoiminnan vaatimuksissa ja kriteereissä ekologinen ja sosiaalinen kestävyys voitaisiin jatkossa huomioida paljon laajemmin.