”Jokaiselle elävälle olennolle oikeus pelottomaan elämään!” -Asunnottomuutta kokevien ihmisten väkivaltakokemukset
Petrovskaja, Vlada (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112130730
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112130730
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnan piirissä asioivien asunnottomuutta kokevien tai asunnottomuusuhan alla olevien eri-ikäisten ja -taustaisten ihmisten kohtaaman väkivallan muotoja, toistuvuutta ja väkivallan tekijöitä sekä muuttujia, jotka lisäävät väkivallan riskejä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoisuutta väkivallan esiintyvyydestä asunnottomuuden kontekstissa, tuottaa uutta tietoa väkivaltakokemuksista ja niiden taustalla olevista syistä sekä esittää ratkaisuja väkivallan ennaltaehkäisemiseksi ja poistamiseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin monistrategisena tapaustutkimuksena, jossa käytettiin sekä kvalitatiivisen että kvantitatiivisen tutkimuksen aineistokeruu- ja aineistoanalyysimenetelmiä. Aineistokeruu toteutettiin kyselytutkimuksella, teemahaastatteluilla ja havainnoinnilla. Tutkimustulosten analyysissä perehdyttiin väkivalta- ja rikoskäyttäytymisen taustalla oleviin syihin muun muassa kriminologian teorioita hyödyntäen, tarkasteltiin todellisuuden sosiaalista rakentumista ja asunnottomuutta kokevien vuorovaikutusdynamiikkaa.
Kyselytutkimukseen osallistui 42 henkilöä, joista neljällä ei ollut kokemuksia väkivallasta.
Teemahaastatteluun vastasi kolme kokemusasiantuntijaa ja kaksi Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnan piirissä olevaa kävijää. Haastatteluun osallistuneilla oli kaikilla väkivaltakokemuksia ja havaintoja muihin ihmisiin kohdistuvasta väkivallasta.
Tutkimustulosten perusteella voidaan osoittaa, että naisten ja miesten väkivallan kokemuksissa on eroja ja että muualta Suomeen muuttaneilla ihmisillä on korkeampi riski joutua väkivallan uhriksi.
Tutkimuksesta selviää, että asunnottomuutta kokeneiden ihmisten väkivaltakokemusten taustalla on moninaisia yksilöllisiä, historiallisia, kliinisiä ja ympäristöriskitekijöitä. Tutkimuksen osallistuneiden mukaan katu, hätämajoituspaikat, tilapäismajoitus ja asumisyksiköt ovat väkivallan käyttöön ja väkivallalle altistavia ympäristöjä. Asunnottomuus olosuhteena heikentää sosiaalisia siteitä ja sitä kokeneiden keskuudessa on sekä aiemmin elämässä että asunnottomuuskokemuksen myötä väkivaltakäyttäytymiseen oppineita ihmisiä. Myös asunnottomuuteen kohdistetut ennakko-oletukset ja mielikuvat vaikuttavat väkivaltakäyttäytymisnormien muodostumiseen. This thesis examines the forms, frequencies and factors of the violence encountered by people of different ages and backgrounds experiencing homelessness or threatened with homelessness, using the services of the NGO No Fixed Abode.
The aim of this study was to increase awareness of the prevalence of violence in the context of homelessness, to generate new information about the experiences of violence and their underlying causes, and to present solutions to prevent and end violence.
The research was conducted as a multi-strategic case study, in which both qualitative and quantitative data collection and analysis methods were used. The data was collected through methods of survey, focused interviews and observation. The analysis of the research results deployed theories of criminology, social construction of reality, and inquired into the interaction dynamics between people experiencing homelessness.
Altogether 42 people, of whom four had no experience of violence, participated in the survey. Three experts by experience and two No Fixed Abode NGO´s service users participated in the focused interviews. All of the interviewed participants had experiences of violence and seeing violence against others.
The research results indicate that there are gender differences in the experiences of violence. According to the research participants, streets, emergency or temporary accommodation, and “housing first” housing units are environments that promote violence and expose people to violence.
Homelessness as a life situation weakens social ties. Among homeless there are people who had learnt violent behavior both earlier in life and through the experience of homelessness. The preconceived expectations and images associated with homelessness also influence the formation of violent behavior norms.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoisuutta väkivallan esiintyvyydestä asunnottomuuden kontekstissa, tuottaa uutta tietoa väkivaltakokemuksista ja niiden taustalla olevista syistä sekä esittää ratkaisuja väkivallan ennaltaehkäisemiseksi ja poistamiseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin monistrategisena tapaustutkimuksena, jossa käytettiin sekä kvalitatiivisen että kvantitatiivisen tutkimuksen aineistokeruu- ja aineistoanalyysimenetelmiä. Aineistokeruu toteutettiin kyselytutkimuksella, teemahaastatteluilla ja havainnoinnilla. Tutkimustulosten analyysissä perehdyttiin väkivalta- ja rikoskäyttäytymisen taustalla oleviin syihin muun muassa kriminologian teorioita hyödyntäen, tarkasteltiin todellisuuden sosiaalista rakentumista ja asunnottomuutta kokevien vuorovaikutusdynamiikkaa.
Kyselytutkimukseen osallistui 42 henkilöä, joista neljällä ei ollut kokemuksia väkivallasta.
Teemahaastatteluun vastasi kolme kokemusasiantuntijaa ja kaksi Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnan piirissä olevaa kävijää. Haastatteluun osallistuneilla oli kaikilla väkivaltakokemuksia ja havaintoja muihin ihmisiin kohdistuvasta väkivallasta.
Tutkimustulosten perusteella voidaan osoittaa, että naisten ja miesten väkivallan kokemuksissa on eroja ja että muualta Suomeen muuttaneilla ihmisillä on korkeampi riski joutua väkivallan uhriksi.
Tutkimuksesta selviää, että asunnottomuutta kokeneiden ihmisten väkivaltakokemusten taustalla on moninaisia yksilöllisiä, historiallisia, kliinisiä ja ympäristöriskitekijöitä. Tutkimuksen osallistuneiden mukaan katu, hätämajoituspaikat, tilapäismajoitus ja asumisyksiköt ovat väkivallan käyttöön ja väkivallalle altistavia ympäristöjä. Asunnottomuus olosuhteena heikentää sosiaalisia siteitä ja sitä kokeneiden keskuudessa on sekä aiemmin elämässä että asunnottomuuskokemuksen myötä väkivaltakäyttäytymiseen oppineita ihmisiä. Myös asunnottomuuteen kohdistetut ennakko-oletukset ja mielikuvat vaikuttavat väkivaltakäyttäytymisnormien muodostumiseen.
The aim of this study was to increase awareness of the prevalence of violence in the context of homelessness, to generate new information about the experiences of violence and their underlying causes, and to present solutions to prevent and end violence.
The research was conducted as a multi-strategic case study, in which both qualitative and quantitative data collection and analysis methods were used. The data was collected through methods of survey, focused interviews and observation. The analysis of the research results deployed theories of criminology, social construction of reality, and inquired into the interaction dynamics between people experiencing homelessness.
Altogether 42 people, of whom four had no experience of violence, participated in the survey. Three experts by experience and two No Fixed Abode NGO´s service users participated in the focused interviews. All of the interviewed participants had experiences of violence and seeing violence against others.
The research results indicate that there are gender differences in the experiences of violence. According to the research participants, streets, emergency or temporary accommodation, and “housing first” housing units are environments that promote violence and expose people to violence.
Homelessness as a life situation weakens social ties. Among homeless there are people who had learnt violent behavior both earlier in life and through the experience of homelessness. The preconceived expectations and images associated with homelessness also influence the formation of violent behavior norms.