Asiakkaan tarpeita alkuvaiheen kotoutumisessa: suomen kielen opiskelu on kaikkein tärkeintä

Abstract

Opinnäytetyö tehtiin Järvenpään kotoutumispalveluille. Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa asiakkailta kotoutumisen alkuvaiheen kokemuksista. Tarkastelun kohteena olivat kiintiöpakolaiset, joita kunta vastaanottaa vuosittain.

Teoria opinnäytetyöhön muodostui pakolaisuuden ja kotoutumisen eri käsitteistä, kotoumisen osa-alueista, kunnan lakisääteisistä tehtävistä, ja kotoutumisen ympäristön tunnistamisesta. Tutkimukseen haastateltiin kiintiöpakolaisia, joiden saapumisesta Suomeen oli noin puoli vuotta. Toisena tutkimusmenetelmänä oli havainnointi.

Tavoitteena oli tunnistaa asiakkaan tarpeita ja miettiä millaisilla toimilla voisi vastata niihin. Asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen mahdollistaa kotoutumista. Uusilla toimilla voidaan myös koettaa vastata paremmin uuden kotoutumislain ja maahanmuuttopolitiikan tuomiin muutoksiin. Kotoutumisaika lyhenee kolmesta vuodesta kahteen ja pysyvän oleskeluluvan saaminen edellyttää todennettua kielitaitoa ja työkokemusta.

Tutkimuksen tuloksena saatiin selville, että kotoutumisen edistämisen toimiin oltiin melko tyytyväisiä, mutta ne eivät vastanneet kaikkiin tarpeisiin. Tärkein kehittämiskohde oli suomen kielen opiskelun aloittaminen nykyistä aikaisemmin. Suomen kielen osaaminen on edellytys omalle elämälle uudessa maassa. Suomen kielen alkeiskursseja voitaisiin järjestää yhteistyössä lähikuntien kanssa. TE-palvelut 24 uudistuksesta päättävien olisi mahdollista nopeuttaa asiakkaiden kieli- ja kotoutumiskoulutuksiin pääsyä.

Toinen kehittämiskohde oli tiedon saannin lisääminen Suomessa elämisestä, omista oikeuksista, suomalaisesta yhteiskuntajärjestelmästä ja viranomaisten kanssa toimimisesta. Tietoa haluttiin oman elämän hallitsemiseksi. Koettiin, että kaikki oli aluksi vaikeaa uudessa kotimaassa. Viranomaisten pitämät infot, monikieliset lomakkeet ja kotoutumispalveluiden järjestämät kurssit lisäisivät tietoa. Ratkaisu esille tulleisiin asioihin olisi kuitenkin kotoutumisen edistämisen vastuuttaminen nykyistä vahvempana lähtömaassa tapahtuvaksi esim. pakollinen, pidempikestoinen ja laajempi kulttuuriorientaatio.

The thesis was made for Järvenpää integration services. The purpose of the thesis was to obtain information from customers about the early experiences of integration. The subject of the review was quota refugees, which the municipality receives annually.

The theory for the thesis consisted of different concepts of refugees and integration, aspects of integration, statutory tasks of the municipality, and the identification of the environment of integration. The survey included interviews with quota refugees who arrived in Finland about six months ago. Another method of study was observation.

The goal was to identify the customer's needs and to think about what kind of actions could be taken to respond to them. Identifying customer needs enables integration. The new measures can also be used to better respond to the changes brought about by the new Integration Act and immigration policy. The integration period is reduced from three years to two years and obtaining a permanent residence permit requires verified language skills and work experience.

As a result of the study, it was found that the measures to promote integration were quite satisfactory, but did not meet all the needs. The most important development target was to start studying the Finnish language earlier than at present. Knowledge of the Finnish language is a prerequisite for one's own life in a new country. Elementary courses in the Finnish language could be organised in cooperation with nearby municipalities. Those who decide on the reform of TE Services 24 would be able to speed up their customers' access to language and integration training.

Another development target was to increase access to information on living in Finland, own rights, the Finnish social system and working with the authorities. Information was wanted to control one's own life. It was felt that everything was difficult at first in the new home country. Information provided by the authorities, multilingual forms and courses organised by integration services would increase knowledge. However, the solution to the issues raised would be to make the promotion of integration more responsible for taking place in the country of origin, e.g. mandatory, longer-term and wider cultural orientation