Työrikosten tutkinnan kehittäminen
Kyynäräinen, Jukka (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112531634
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112531634
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on tehostaa työrikosten tutkintaa valtakunnallisesti. Tutkimus on tarkoitettu ensisijaisesti työrikosten tutkinnan vastuuhenkilöille, auttamaan heitä kehittämään työrikosten tutkinta järjestelyjä. Tutkimuksesta on hyötyä myös työrikosten tutkijoille sekä työrikosten parissa työskenteleville henkilöille.
Tutkimuksen päätutkimusmenetelmä on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimusmenetelmä. Tutkimuksessa suoritettu Webropol-kysely on kuitenkin luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen.
Tutkimuksessa on kerätty tilastotietoa vuosilta 2018–2022 työrikosten ilmenemisestä, selvitysprosenteista ja tutkinta-ajoista poliisin ylläpitämästä tulostietojärjestelmästä. Tilastotietojen mukaan työrikosten määrä on Suomessa kasvussa, tutkinta-ajat pidentyneet ja selvitysprosentti pysynyt ennallaan. Tutkimuksessa on kerätty tietoa Webropol-kyselyllä poliisilaitoksilta, miten työrikosten tutkinta on alueellisesti järjestetty. Kyselyn vastausprosentti on 72,73 %. Työrikosten tutkinnan erilaisia organisointitapoja vertaamalla sekä vertaamalla poliisilaitoskohtaisesti työrikosten ilmenemistä, selvitysprosenttia ja tutkinta-aikaa on pyritty löytämään tehokkain tapa järjestää työrikosten tutkinta poliisilaitos tasolla.
Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että työrikosten tutkinta tulisi keskittää poliisilaitoksissa pienelle joukolle työrikoksiin erikoistuneille tutkijoille. Lisäksi Työrikosten tutkinnassa tulisi tehostaa yhteistyötä eri viranomaisten välillä, jotka työskentelevät työrikosten parissa. Vielä työrikosten tutkintaan tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota ja työrikoksiin liittyvää koulutusta tulisi lisätä niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin.
Tutkimuksen päätutkimusmenetelmä on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimusmenetelmä. Tutkimuksessa suoritettu Webropol-kysely on kuitenkin luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen.
Tutkimuksessa on kerätty tilastotietoa vuosilta 2018–2022 työrikosten ilmenemisestä, selvitysprosenteista ja tutkinta-ajoista poliisin ylläpitämästä tulostietojärjestelmästä. Tilastotietojen mukaan työrikosten määrä on Suomessa kasvussa, tutkinta-ajat pidentyneet ja selvitysprosentti pysynyt ennallaan. Tutkimuksessa on kerätty tietoa Webropol-kyselyllä poliisilaitoksilta, miten työrikosten tutkinta on alueellisesti järjestetty. Kyselyn vastausprosentti on 72,73 %. Työrikosten tutkinnan erilaisia organisointitapoja vertaamalla sekä vertaamalla poliisilaitoskohtaisesti työrikosten ilmenemistä, selvitysprosenttia ja tutkinta-aikaa on pyritty löytämään tehokkain tapa järjestää työrikosten tutkinta poliisilaitos tasolla.
Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että työrikosten tutkinta tulisi keskittää poliisilaitoksissa pienelle joukolle työrikoksiin erikoistuneille tutkijoille. Lisäksi Työrikosten tutkinnassa tulisi tehostaa yhteistyötä eri viranomaisten välillä, jotka työskentelevät työrikosten parissa. Vielä työrikosten tutkintaan tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota ja työrikoksiin liittyvää koulutusta tulisi lisätä niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin.