Johtamistyyli ja ryhmän toiminta : Sisä-Suomen poliisilaitoksen henkilöstön näkemyksiä ryhmänjohtamisesta ja sen vaikutuksista ryhmän toimintaan

Abstract

Tässä opinnäytetyössä on tutkittu Sisä-Suomen poliisilaitoksen miehistön ja alipäällystön näkemyksiä siitä, millaisia johtamistyylejä Sisä-Suomen poliisilaitoksen ryhmänjohtajat käyttävät johtamistyössään, kuinka hyvin ryhmätyöskentely poliisilaitoksessa toimii ja onko ryhmänjohtajien käyttämillä johtamistyyleillä vaikutusta ryhmien toimintaan. Ryhmätyöskentely ja sen johtaminen ovat poliisin työssä ja koulutuksessa keskeisessä roolissa ja aiheesta on saatavilla runsaasti yleistä kirjallisuutta ja tutkimustietoa. Tästä huolimatta poliisihallinnon ryhmiä, niiden sisäistä toimivuutta ja johtajuuden vaikutusta siihen ei ole kuitenkaan aiemmin tutkittu.

Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään ensin ryhmiä käsitteenä ja selvitetään niiden merkitystä yksilön toiminnan ja työyhteisön näkökulmista sekä pyritään tutkimustiedon ja johtamiskirjallisuuden pohjalta määrittämään millaisia ominaisuuksia hyvin toimivaan ryhmään kuuluu. Toisena kokonaisuutena teoriassa on kolmen erilaisen johtamistyylin tarkastelu henkilöstöjohtamisen ja työtehtävien päivittäisjohtamisen näkökulmasta. Tarkasteltavia johtamistyylejä ovat autoritaarinen, demokraattinen/valmentava sekä niin kutsuttu laissez-faire-johtajuus, jossa johtaja ei ole kiinnostunut johtamistyöstä.

Vastauksia tutkimuskysymyksiin haettiin kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän avulla. Kohderyhmän perusjoukolle tehtiin Webropol-kysely, johon vastasi 310 henkilöä 643:sta potentiaalisesta vastaajasta. Vastausprosentti oli hieman yli 48. Strukturoitujen kysymysten lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus tarkentaa mielipiteitään avoimissa vastauksissa.

Valtaosa vastaajista koki demokraattisen tai valmentavan johtajuuden olevan ryhmänjohtajien eniten työssään käyttämä tapa hoitaa päivittäistoimintaan ja henkilöstöasioihin liittyvää johtamista. Noin 20 prosenttia kaikista vastaajista koki yleisimmäksi johtamistyyliksi autoritaarisen ja vastaava osuus päätyi laissez-faire-tyyliin. Vastauksissa oli selviä eroja ryhmänjohtajien ja ryhmien jäsenten välillä. Ryhmänjohtajat arvioivat huomattavasti jäseniä enemmän oman johtamistyylinsä sijoittuvan demokraattisen tai valmentavan johtamisen kategoriaan. Myös hyvin toimivaa ryhmää kuvaavien ominaisuuksien osalta ryhmänjohtajat näkivät asian olevan kauttaaltaan paremmalla tasolla, kuin ryhmien jäsenet. Se, että noin viidesosa vastaajista koki, ettei hänen ryhmänjohtajansa ole kiinnostunut johtamisesta, on huolestuttavalla tavalla merkittävä havainto.

Kyselyn tulosten perusteella ryhmänjohtajan käyttämällä johtamistyylillä on yhteys siihen, kuinka hyvin ryhmä toimii. Demokraattinen tai valmentava johtaminen henkilöstöjohtamisen ja työtehtävien päivittäisjohtamisen pääasiallisena johtamistyylinä tuottaa selvästi kahta muuta käsiteltyä johtamistyyliä paremman tuloksen hyvin toimivan ryhmän ominaisuuksia tarkasteltaessa.

This thesis explores the perspectives of the personnel and subordinates of the Central Finland Police Department regarding the leadership styles used by the team leaders within the department, how well teamwork functions within the police organization, and whether the leadership styles employed by the team leaders have an impact on team functioning. Teamwork and its leadership play a central role in the work and training of the police, and there is ample general literature and research information available on this topic. However, the specific focus on police administration teams, their internal functionality, and the impact of leadership on them has not been previously studied.

The theoretical part of the thesis first addresses teams as a concept, elucidating their significance from both an individual's perspective and a workplace perspective. Drawing on research and leadership literature, an attempt is made to determine the characteristics of a well-functioning team. The second major aspect of the theory involves examining three different leadership styles in terms of personnel management and daily task leadership. The leadership styles under scrutiny are authoritarian, democratic/coaching, and the socalled laissez-faire leadership, where the leader shows little interest in leadership tasks.

Answers to the research questions were sought using a quantitative research method. A Webropol survey was conducted among the target group's population, with 310 individuals responding out of 643 potential respondents. The response rate was slightly over 48%. In addition to structured questions, respondents had the opportunity to elaborate on their opinions in open-ended responses.

The majority of respondents perceived democratic or coaching leadership to be the most commonly used approach by team leaders for managing daily operations and personnel matters. About 20% of all respondents considered authoritarian leadership to be the most common style, with a similar pro-portion leaning towards laissez-faire. Clear differences were observed between team leaders and team members in their responses. Team leaders were significantly more likely to categorize their leadership style as democratic or coaching compared to team members. When describing the characteristics of a well-functioning team, team leaders also believed that these attributes were more prevalent in their team compared to what team members indicated. The fact that about one-fifth of the respondents felt that their team leader lacked interest in leadership is a concerning observation.

Based on the survey results, there is a connection between the leadership style employed by a team leader and the effectiveness of the team. Democratic or coaching leadership, as the primary style for personnel management and daily task leadership, produced better results in terms of the attributes of a well-functioning team compared to the other two examined leadership styles.