Oppiva organisaatio ja poliisi : olisiko oppivalla organisaatiomallilla annettavaa poliisiorganisaatiolle?

Abstract

Voisiko poliisi olla organisaationa parempi ja millä muutoksilla tähän voisi päästä? Tämän kysymyksen innoittamana olen perehtynyt poliisin organisaatioon ja oppivan organisaation teoriaan sekä verrannut näitä keskenään teoreettisella tasolla. Lähtökohtana poliisilla on poliisilain 1 pykälässä mainitut tehtävät ja raamina budjetti. Toiminnan suunnittelussa pitää ottaa huomioon laissa määrätyt tehtävät ja samaan aikaan vastata poliittiselta tasolta esitettyihin vaatimuksiin sekä pysyä annetussa vuosittaisessa budjetissa. Olemalla parempi ja oppimalla nopeammin sekä vaikuttamalla toimintaympäristöön ja sen tulevaisuuteen, poliisi voisi saada samalla resurssilla enemmän aikaan ja vaikuttavampia tuloksia. Oppivan organisaation teorioista nousevat samankaltaiset asiat esiin teoreetikosta riippumatta, ainoastaan painotukset vaihtelevat. Kaikki painottavat oppimisen ja sen edistämisen merkitystä sekä aktiivista reflektointia. Samoin kaikissa teorioissa on sosiaalinen viitekehys oppimiseen, muuten kyseessä ei olisikaan organisaation vaan yksilön oppiminen. Edelleen pohjana oppivan organisaation teorioissa on oppimiseen soveltuva luottamuksellinen, avoin ja hyvä työilmapiiri, joka mahdollistaa yrittämisen, erehtymisen ja niistä oppimisen ilman pelkoa häväistyksi tulemisesta. Oppivaa organisaatiota ja poliisia verrattaessa teoreettisella tasolla, voidaan todeta poliisin olevan strategian ja koulutuksen puolesta hyvin oppivan organisaation mukainen, mutta oppivalle organisaatiolle ominainen toiminnan systemaattinen reflektointi ja tästä käyty dialogi ovat poliisissa selvästi kehittymättömämpiä. Tämän teoreettisen tutkimuksen perusteella poliisi ei täytä oppivan organisaation tunnusmerkkejä, mutta on osittain sellainen. Ehkä tärkeimpänä alkusysäyksenä oppivaksi organisaatioksi kasvamiselle olisi tehdä asiasta tietoinen valinta ja päätös sekä sitoutua sen saavuttamiseen. Tällaista päätöstä ei ole poliisissa tehty tai ainakaan sitä ei ole julkilausuttu.