Huonosti kantavien maiden ja teiden vahvistamisratkaisut
Kontinen, Kati (2014)
Kontinen, Kati
Editoija
Kati Kontinen
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-440-4
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-440-4
Tiivistelmä
Suomen metsätalousmaasta on turvemaita 34 prosenttia. 1960- ja 1970-luvuilla ojitettiin runsaasti soita, joihin on kehittynyt merkittävä puusto. Turvemaiden puuston kasvu ja kokonaistilavuus ovat 20 prosenttia Suomen metsien kokonaispuustosta. Turvemailla on runsaasti harvennusrästejä ja on arvioitu, että turvemaiden puunkorjuuta voisi lisätä 15−20 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Turvemaiden hakkuut on totuttu tekemään talvella maanpinnan ollessa roudassa ja lumipeitteen suojatessa maaperää.
Ilmastonmuutos, tasainen puun tarjonta ja metsäkoneiden ympärivuotinen käyttö ohjaavat puunkorjuuta ympärivuotiseksi myös turvemailla. Turvemaiden puunkorjuussa heikko kantavuus on ongelma sulan maan aikana. Kantavuutta voisi lisätä erilaisilla maaperän vahvistamisratkaisuilla. Tällä tutkimuksella selvitettiin maaperän vahvistusratkaisujen, joita olivat ajosillat, kumimatot ja pitkospuumatot, käyttökelpoisuutta, kustannuksia ja käytön organisointia huonosti kantavilla mailla ja teillä. Suomessa maaperän vahvistamisratkaisuja ei ole juurikaan tutkittu; aiheesta löytyy ainoastaan Metsähallituksen kehittämisjaoston tutkimustuloksia 2000-luvun alusta. Kumimattoja tutkittiin ajouran vahvistamisessa sekä talvitiepohjan vahvistamisessa. Ajosiltoja ja pitkospuumattoja tutkittiin maaperän vahvistamisessa ajouralla. Tutkimusaineiston muodostivat vuosina 2008–2010 tehtyjen vahvistamisratkaisujen testaukset.
Käyttökelpoisimmaksi ja kustannustehokkaimmaksi ajouran vahvistamisratkaisuksi osoittautui ajosilta. Ajosiltojen käyttökohteet ovat ojien ylitykset, ajouran vahvistaminen ja varastopaikan vahvistaminen. Ajosiltoja voidaan käyttää myös pelastautumiseen koneen uppoamistilanteissa. Ajouran vahvistamisessa testatut pitkospuumatot ja kumimatot eivät toimineet rakenteensa puolesta. Teräsvaijerit, joilla pitkospuumatot ja kumimatot on sidottu yhteen, juuttuivat kuormatraktorin telakenkiin ja aiheuttivat ongelmia. Talvitiepohjan vahvistamisessa käytetty kumimatto toimi moitteettomasti puutavara-auton alla. Kumimattoja voidaan käyttää talvitiepohjien vahvistamisessa, varastopaikkojen vahvistamisessa ja turvemaaylitysten vahvistamisessa.
Turvemaiden puunkorjuussa ajosilloilla voidaan lyhentää metsäkuljetusmatkaa ja vähentää raiteenmuodostusta. Kumimattojen käytöllä vähennetään raiteen muodostumista sekä sorastustarvetta metsäteillä, millä arvioidaan olevan jopa kymmenien tuhansien eurojen kustannussäästömahdollisuus. Maisemallisesti aroilla alueilla, suojelualueiden läheisyydessä tai taajamissa puunkorjuun- ja kuljetuksen onnistuminen on tärkeää mm. maisema-arvojen tai virkistyskäytön kannalta. Maaperän vahvistamisratkaisujen käyttö tällaisilla kohteilla on erityisen suositeltavaa. Vahvistamisratkaisujen laajempi käyttö edellyttää käyttökokemuksia, työohjeita ja urakoitsijoiden koulutusta. Vahvistamisratkaisujen käytön toimintamallit hakevat vielä lopullista muotoaan.
Ilmastonmuutos, tasainen puun tarjonta ja metsäkoneiden ympärivuotinen käyttö ohjaavat puunkorjuuta ympärivuotiseksi myös turvemailla. Turvemaiden puunkorjuussa heikko kantavuus on ongelma sulan maan aikana. Kantavuutta voisi lisätä erilaisilla maaperän vahvistamisratkaisuilla. Tällä tutkimuksella selvitettiin maaperän vahvistusratkaisujen, joita olivat ajosillat, kumimatot ja pitkospuumatot, käyttökelpoisuutta, kustannuksia ja käytön organisointia huonosti kantavilla mailla ja teillä. Suomessa maaperän vahvistamisratkaisuja ei ole juurikaan tutkittu; aiheesta löytyy ainoastaan Metsähallituksen kehittämisjaoston tutkimustuloksia 2000-luvun alusta. Kumimattoja tutkittiin ajouran vahvistamisessa sekä talvitiepohjan vahvistamisessa. Ajosiltoja ja pitkospuumattoja tutkittiin maaperän vahvistamisessa ajouralla. Tutkimusaineiston muodostivat vuosina 2008–2010 tehtyjen vahvistamisratkaisujen testaukset.
Käyttökelpoisimmaksi ja kustannustehokkaimmaksi ajouran vahvistamisratkaisuksi osoittautui ajosilta. Ajosiltojen käyttökohteet ovat ojien ylitykset, ajouran vahvistaminen ja varastopaikan vahvistaminen. Ajosiltoja voidaan käyttää myös pelastautumiseen koneen uppoamistilanteissa. Ajouran vahvistamisessa testatut pitkospuumatot ja kumimatot eivät toimineet rakenteensa puolesta. Teräsvaijerit, joilla pitkospuumatot ja kumimatot on sidottu yhteen, juuttuivat kuormatraktorin telakenkiin ja aiheuttivat ongelmia. Talvitiepohjan vahvistamisessa käytetty kumimatto toimi moitteettomasti puutavara-auton alla. Kumimattoja voidaan käyttää talvitiepohjien vahvistamisessa, varastopaikkojen vahvistamisessa ja turvemaaylitysten vahvistamisessa.
Turvemaiden puunkorjuussa ajosilloilla voidaan lyhentää metsäkuljetusmatkaa ja vähentää raiteenmuodostusta. Kumimattojen käytöllä vähennetään raiteen muodostumista sekä sorastustarvetta metsäteillä, millä arvioidaan olevan jopa kymmenien tuhansien eurojen kustannussäästömahdollisuus. Maisemallisesti aroilla alueilla, suojelualueiden läheisyydessä tai taajamissa puunkorjuun- ja kuljetuksen onnistuminen on tärkeää mm. maisema-arvojen tai virkistyskäytön kannalta. Maaperän vahvistamisratkaisujen käyttö tällaisilla kohteilla on erityisen suositeltavaa. Vahvistamisratkaisujen laajempi käyttö edellyttää käyttökokemuksia, työohjeita ja urakoitsijoiden koulutusta. Vahvistamisratkaisujen käytön toimintamallit hakevat vielä lopullista muotoaan.