Psykososiaalinen ja eettinen kuormitus vastuuasiantuntijan työssä Helsingin työllisyyspalveluissa

Abstract

Työn psykososiaalinen ja eettinen kuormitus on lisääntynyt yhteiskunnassa. Työssä koettu kuormitus vaikuttaa heikentävästi työhyvinvointiin ja vaikeuttaa työstä palautumista. Helsingin työllisyyspalveluissa työntekijöiden työhyvinvointia ja työssä kokemaa kuormitusta seurataan säännöllisesti kyselyiden avulla. Työn kuormitus on noussut esille aiemmissa kyselyissä, mutta vastuuasiantuntijoiden kokemaa työn psykososiaalista tai eettistä kuormitusta ei ole aiemmin selvitetty tarkemmin. Tämän vuoksi oli tarpeen saada lisää tietoa työssä koetusta kuormituksesta sekä kuormitusta aiheuttavista tekijöistä.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Helsingin työllisyyspalveluissa henkilöasiakkaiden vastuuasiantuntijoina työskentelevien työntekijöiden työssään kokemaan psykososiaalista ja eettistä kuormitusta sekä pohtia keinoja, joiden avulla työstä palautumista voitaisiin parantaa ja kuormitusta vähentää.

Opinnäytetyön aineisto koostui vastuuasiantuntijoiden teemahaastatteluista. Aineistoa analysoitiin teemoittelemalla, jota ohjasivat teoreettiset käsitteet ja aiempi teoria. Opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä ovat työhyvinvointi, psykososiaalinen ja eettinen kuormitus sekä työstä palautuminen.

Opinnäytetyön tulosten mukaan psykososiaalista kuormitusta vastuuasiantuntijan työssä aiheutti kiire ja kiireen tuntu, joka vaikutti osaltaan liian suureksi koetun työmäärän kanssa haasteisiin työn hallinnan tunteessa. Kuormitusta aiheutti myös tiedon määrä ja sen hajanaisuus. Tiedon koettiin olevan vaikeasti löydettävissä ja vaikeaselkoiset ohjeet lisäsivät kuormitusta. Vastuuasiantuntijan työnkuva koettiin laajaksi ja se aiheutti riittämättömyyden tunnetta sekä rooliristiriitaa. Vastuuasiantuntijat kokivat työhön liittyvän oppimisen tärkeäksi, mutta siihen ei ollut riittävästi aikaa. Asiakastyö koettiin sekä palkitsevaksi että kuormittavaksi. Rakentavaa palautetta toivotiin enemmän sekä työn arvostusta. Negatiivisen palautteen saaminen kuormitti ja tukea sen käsittelyyn kaivattiin. Kuormituksen vähentämiseen liittyen esille nousi mm. esihenkilön merkitys sekä luottamus ja hyvä työilmapiiri.

Vastuuasiantuntijat kokivat eettistä kuormitusta, vaikka aina sitä ei osattu tunnistaa. Eettistä kuormitusta aiheutti se, ettei vastuuasiantuntija kokenut pystyvänsä toimimaan oikein tai omien arvojensa mukaisesti. Eettisiin haasteisiin ja niiden käsittelyyn toivottiin tukea. Vastuuasiantuntijat kokivat haasteita myös työssä palautumisessa. Työssä koettu kiire ja suuri työmäärä rajoittivat taukojen sekä taukoliikunnan toteutumista, mikä vaikutti negatiivisesti työpäivän aikana tapahtuvaan palautumiseen ja työhyvinvointiin.