Oppia toiminnallisuuden kautta: kuvaus toiminta-alueittain järjestettävästä opetuksesta
Repo, Karoliina (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835504
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835504
Tiivistelmä
Erityisen tuen päätöksen saaneet vaikeimmin kehitysvammaiset lapset ja nuoret opiskelevat toiminta-alueittain järjestettävässä opetuksessa. Erityistä tukea annetaan oppilaille, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoite ei toteudu riittävästi muuten. Valtakunnallisesti toiminta-alueittain opiskelevia oppilaita on perusopetuksessa noin 2100 (Rämä 2022,4).
Toiminta-alueittain järjestettävä opetus (lyh. A-opetus) koostuu viidestä oppimisen osa-alueesta. Opetettavat osa-alueet ovat, motoriset, kognitiiviset, päivittäiset ja sosiaaliset taidot sekä kieli-ja kommunikaatiotaidot.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa selkeä ja visuaalinen lisäperehdytysmateriaali toiminta-alueittain opetuksesta Ruusutorpan uusille työntekijöille suunnattuun perehdytyskansioon. Opinnäytetyön tilaajana toimi Ruusutorpan koulu Espoossa. Opinnäytetyön produktiin, eli lisäperehdytysmateriaaliin ja raporttiin on kerätty tietoa Espoon perusopetuksen opetussuunnitelmasta (2014), vammaisalan ja erityisopetuksen kirjallisuudesta sekä erityisluokan opettajille suunnatusta ryhmäkeskustelusta. Ryhmäkeskustelun sisällöstä on kerätty ammattikunnan hiljaista tietoa opetuksen toteutumisen menetelmistä ja käytänteistä. Ryhmäkeskustelun aineistosta on analyysin kautta nostettu ydinkohtia lisäperehdytysmateriaaliin. Ryhmäkeskustelu on litteroitu, arvioitu laadullisella menetelmällä ja analysoitu teemoittelun kautta.
TA-opetuksen luokassa on kuusi oppilasta, erityisluokanopettaja ja viisi erityiskoulunkäynninohjaajaa. Oppilaan oppimisen tavoitteita tukee lähiaikuisten tuki ja yhteinen näkemys opetuksen ja oppimisen tavoitteista. Oppiminen tapahtuu vaihtuvissa toimintaympäristöissä toiminnallisuuden kautta. Oppilaan oppimisen kannalta on merkityksellistä kuntouttava työote ja että hänelle annetaan aikaa selviytyä mahdollisimman itsenäisesti erilaisissa toimissa koulupäivän aikana. Oppiminen lähikehityksen vyöhykkeellä estyy jos oppilaalle ei anneta tilaa ja aikaa selviytyä toimista mahdollisimman itsenäisesti. Kieli on avain yhteisöllisyyteen. Ekologisen ja sosiokulttuurisen näkökulman mukaan kielenoppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa, ihmissuhteissa ja toiminnassa ympäristön ja muiden ihmisten kanssa (Aro 2013, 14). Opinnäytetyössä on nostettu esiin kielen-ja kommunikaation merkitys sekä suhde neljään muuhun oppimisen osa-alueeseen.
Toiminta-alueittain järjestettävä opetus (lyh. A-opetus) koostuu viidestä oppimisen osa-alueesta. Opetettavat osa-alueet ovat, motoriset, kognitiiviset, päivittäiset ja sosiaaliset taidot sekä kieli-ja kommunikaatiotaidot.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa selkeä ja visuaalinen lisäperehdytysmateriaali toiminta-alueittain opetuksesta Ruusutorpan uusille työntekijöille suunnattuun perehdytyskansioon. Opinnäytetyön tilaajana toimi Ruusutorpan koulu Espoossa. Opinnäytetyön produktiin, eli lisäperehdytysmateriaaliin ja raporttiin on kerätty tietoa Espoon perusopetuksen opetussuunnitelmasta (2014), vammaisalan ja erityisopetuksen kirjallisuudesta sekä erityisluokan opettajille suunnatusta ryhmäkeskustelusta. Ryhmäkeskustelun sisällöstä on kerätty ammattikunnan hiljaista tietoa opetuksen toteutumisen menetelmistä ja käytänteistä. Ryhmäkeskustelun aineistosta on analyysin kautta nostettu ydinkohtia lisäperehdytysmateriaaliin. Ryhmäkeskustelu on litteroitu, arvioitu laadullisella menetelmällä ja analysoitu teemoittelun kautta.
TA-opetuksen luokassa on kuusi oppilasta, erityisluokanopettaja ja viisi erityiskoulunkäynninohjaajaa. Oppilaan oppimisen tavoitteita tukee lähiaikuisten tuki ja yhteinen näkemys opetuksen ja oppimisen tavoitteista. Oppiminen tapahtuu vaihtuvissa toimintaympäristöissä toiminnallisuuden kautta. Oppilaan oppimisen kannalta on merkityksellistä kuntouttava työote ja että hänelle annetaan aikaa selviytyä mahdollisimman itsenäisesti erilaisissa toimissa koulupäivän aikana. Oppiminen lähikehityksen vyöhykkeellä estyy jos oppilaalle ei anneta tilaa ja aikaa selviytyä toimista mahdollisimman itsenäisesti. Kieli on avain yhteisöllisyyteen. Ekologisen ja sosiokulttuurisen näkökulman mukaan kielenoppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa, ihmissuhteissa ja toiminnassa ympäristön ja muiden ihmisten kanssa (Aro 2013, 14). Opinnäytetyössä on nostettu esiin kielen-ja kommunikaation merkitys sekä suhde neljään muuhun oppimisen osa-alueeseen.