Työ tekijäänsä opettaa vai pitäisikö perehdyttää? Katsaus Nuorten Olympiavalmentajien perehdytykseen sekä perehdytyksen kehittämistarpeisiin
Kaukola, Sera; Miikkola, Maria (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121437459
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121437459
Tiivistelmä
Tämän työn tilaaja Suomen Ammattivalmentajat SAVAL ry halusi saada tietoa Nuorten Olympiavalmentajien (NOV) saamasta perehdytyksestä ja sen tasosta. Opinnäytetyön kumppanina toimi myös Suomen Olympiakomitea. Työssä on selvitetty voiko valmentajien perehdytyskäytäntöjä tutkimalla löytyä kehityskohteita, joihin urheilutyönantajien tulisi kiinnittää omassa toiminnassaan huomiota. Opinnäytetyön tuotos on listamuotoinen perehdytysmalli.
Kirjallisuuskatsaukseen on koottu aikaisempia tutkimuksia urheilualan erityispiirteistä sekä perehdytyksen kokonaisuudesta. Perehdytyksen kehityskohteita selvitettiin kvantitatiivisella tutkimuksella, johon osallistui 46 Nuorten olympiavalmentajaa.
Tutkimus osoitti, että perehdytys oli yleisesti ottaen heikolla tasolla kaikkien Nuorten Olympiavalmentajien (NOV) työnantajatahojen osalta. Lähes puolet tutkimukseen vastanneista Nuorten Olympiavalmentajista jäi vaille perehdytystä, mikä on korkea luku siihen nähden, että perehdytys on työturvallisuuslain nojalla kaikkien työntekijöiden oikeus riippumatta työsuhteen laadusta. Perehdytys liittyy olennaisesti työsuojeluun ja esimerkiksi työtapaturmien ennaltaehkäisyyn. Kyselyn tuloksista esiin tulleet huolestuttavimmat seikat, olivat puutteet ohjeistuksessa tai linjauksessa valmentajien työajan laskentaperusteista sekä sijaisjärjestelyistä. Tämä saattaa selittää sitä, että työstä palautuminen sekä valmennustyön ja siviilielämän yhteensovittaminen koetaan valmentajien keskuudessa haastavaksi. Etenkin valmennustyön erityispiirteet, työlle tyypilliset psykososiaaliset kuormitustekijät sekä toiminta haitallisen työkuormituksen tilanteessa tulisi käydä huolellisemmin läpi jo NOVien perehdytysvaiheessa.
Mikäli johto- ja samalla esihenkilötehtäviin ja perehdytysvastuuseen tullaan lajin parista ja asiantuntijatehtävistä on varmistettava, että henkilöllä on tehtävään riittävä pätevyys. Tietämättömyys, osaamattomuus tai kokemattomuus voivat olla syitä NOVien heikolle perehdytykselle, mutta ne eivät anna perusteita lain ja käytänteiden noudattamattomuudelle. Jos osaamisessa havaitaan puutteita, on esihenkilöille tarjottava lisäkoulututusta tai esihenkilövalmennusta.
Urheiluorganisaatioissa, jotka toimivat työnantajaroolissa, tulisi jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota urheilun substanssin lisäksi työlainsäädännön noudattamiseen sekä johto- ja esihenkilöosaamiseen, jotta perehdytys toteutuisi lain mukaisesti. Lisäksi urheilun johtajakoulutuksiin tulisi lisätä lähiesihenkilöosaamisen osa-alueita. Nämä toimenpiteet auttaisivat urheiluorganisaatioita kehittymään entistä ammatillisempaan suuntaan.
Kirjallisuuskatsaukseen on koottu aikaisempia tutkimuksia urheilualan erityispiirteistä sekä perehdytyksen kokonaisuudesta. Perehdytyksen kehityskohteita selvitettiin kvantitatiivisella tutkimuksella, johon osallistui 46 Nuorten olympiavalmentajaa.
Tutkimus osoitti, että perehdytys oli yleisesti ottaen heikolla tasolla kaikkien Nuorten Olympiavalmentajien (NOV) työnantajatahojen osalta. Lähes puolet tutkimukseen vastanneista Nuorten Olympiavalmentajista jäi vaille perehdytystä, mikä on korkea luku siihen nähden, että perehdytys on työturvallisuuslain nojalla kaikkien työntekijöiden oikeus riippumatta työsuhteen laadusta. Perehdytys liittyy olennaisesti työsuojeluun ja esimerkiksi työtapaturmien ennaltaehkäisyyn. Kyselyn tuloksista esiin tulleet huolestuttavimmat seikat, olivat puutteet ohjeistuksessa tai linjauksessa valmentajien työajan laskentaperusteista sekä sijaisjärjestelyistä. Tämä saattaa selittää sitä, että työstä palautuminen sekä valmennustyön ja siviilielämän yhteensovittaminen koetaan valmentajien keskuudessa haastavaksi. Etenkin valmennustyön erityispiirteet, työlle tyypilliset psykososiaaliset kuormitustekijät sekä toiminta haitallisen työkuormituksen tilanteessa tulisi käydä huolellisemmin läpi jo NOVien perehdytysvaiheessa.
Mikäli johto- ja samalla esihenkilötehtäviin ja perehdytysvastuuseen tullaan lajin parista ja asiantuntijatehtävistä on varmistettava, että henkilöllä on tehtävään riittävä pätevyys. Tietämättömyys, osaamattomuus tai kokemattomuus voivat olla syitä NOVien heikolle perehdytykselle, mutta ne eivät anna perusteita lain ja käytänteiden noudattamattomuudelle. Jos osaamisessa havaitaan puutteita, on esihenkilöille tarjottava lisäkoulututusta tai esihenkilövalmennusta.
Urheiluorganisaatioissa, jotka toimivat työnantajaroolissa, tulisi jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota urheilun substanssin lisäksi työlainsäädännön noudattamiseen sekä johto- ja esihenkilöosaamiseen, jotta perehdytys toteutuisi lain mukaisesti. Lisäksi urheilun johtajakoulutuksiin tulisi lisätä lähiesihenkilöosaamisen osa-alueita. Nämä toimenpiteet auttaisivat urheiluorganisaatioita kehittymään entistä ammatillisempaan suuntaan.