Omaishoitajien yhdenvertaisuuden toteutuminen hyvinvointialueuudistuksessa
Kataja-Rahko, Minna (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401292130
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401292130
Tiivistelmä
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa 1.1.2023. Hyvinvointialueuudistus on yksi sosiaali- ja terveysalan suurimmista muutoksista koskaan. Sen yhtenä tavoitteena on ollut kansalaisten yhdenvertaisuus.
Opinnäytetyöni tilaaja on Omaishoitajaliitto ry. Edunvalvontajärjestönä Omaishoitajaliitto halusi selvittää, miten omaishoito on otettu huomioon hyvinvointialueuudistuksessa ja kuinka se näkyy hyvinvointialueilla. Tavoitteena on ollut avata, millä tavalla omaishoitajien eriarvoisuus näkyy vielä hyvinvointialueuudistuksenkin jälkeen.
Tutkimusmenetelmänä käytin dokumenttianalyysia. Opinnäytetyössäni hyödynnetyt aineistot olivat hyvinvointialueiden verkkosivut sekä niiltä löytyvät pdf- tai Word – tiedostot. Analysointi tapahtui kirjaamalla Excel-taulukkoon eri kategorioiden alle, mikäli maininta omaishoidosta löytyi. Kategorioina olivat organisaatiokaavio, strategia, palvelu-, hyvinvointi- ja omaishoitostrategia. Täydensin opinnäytetyöni tuloksia Omaishoitajaliitossa lokakuussa 2023 tehdyn Omaishoidon tilannekuva 2023 - jäsenyhdistysten näkemyksiä palveluista hyvinvointialueilla – kyselyn tuloksilla, jotka vielä opinnäytetyötäni tehdessä olivat julkaisemattomia.
Omaishoito jää melko näkymättömäksi ja saa hyvin vähän tilaa hyvinvointialueiden rakenteissa. Opinnäytetyön tulosten perusteella hyvinvointialueet asettavat omaishoitajat eriarvoiseen asemaan. Koska maassamme on 22 erilaista tapaa tukea omaishoitoperheiden arkea, on selvää, että omaishoidon tuki; kriteeristöt, palkkioluokat ja muut tukipalvelut, asettavat omaishoitajat eriarvoiseen asemaan valtakunnallisella tasolla.
Nostan epäkohtia, kuten vaikeuden saada tietoa omaishoidosta, mutta myös hyviä käytäntöjä, kuten mallin matalan kynnyksen neuvontapaikasta. Omaishoitajaliitto saa ideoita vaikuttamistyöhönsä. Jäsenyhdistykset voivat hyödyntää tuloksia tarkastellessaan oman alueensa tilannetta ja paikallisia vaikuttamisen kohteita. Hyvinvointialueet voivat tarkastella, olisiko hyvissä käytännöissä sellaista, jonka voisivat ottaa käyttöön myös omalla alueellaan.
Koska yhdelläkään hyvinvointialueella ei ole omaishoidon strategiaa, voisi Omaishoitajaliiton yksi vaikuttamistyön tavoitteista tulevaisuudessa olla, että hyvinvointialueet luovat omaishoidolle strategian.
Opinnäytetyöni tilaaja on Omaishoitajaliitto ry. Edunvalvontajärjestönä Omaishoitajaliitto halusi selvittää, miten omaishoito on otettu huomioon hyvinvointialueuudistuksessa ja kuinka se näkyy hyvinvointialueilla. Tavoitteena on ollut avata, millä tavalla omaishoitajien eriarvoisuus näkyy vielä hyvinvointialueuudistuksenkin jälkeen.
Tutkimusmenetelmänä käytin dokumenttianalyysia. Opinnäytetyössäni hyödynnetyt aineistot olivat hyvinvointialueiden verkkosivut sekä niiltä löytyvät pdf- tai Word – tiedostot. Analysointi tapahtui kirjaamalla Excel-taulukkoon eri kategorioiden alle, mikäli maininta omaishoidosta löytyi. Kategorioina olivat organisaatiokaavio, strategia, palvelu-, hyvinvointi- ja omaishoitostrategia. Täydensin opinnäytetyöni tuloksia Omaishoitajaliitossa lokakuussa 2023 tehdyn Omaishoidon tilannekuva 2023 - jäsenyhdistysten näkemyksiä palveluista hyvinvointialueilla – kyselyn tuloksilla, jotka vielä opinnäytetyötäni tehdessä olivat julkaisemattomia.
Omaishoito jää melko näkymättömäksi ja saa hyvin vähän tilaa hyvinvointialueiden rakenteissa. Opinnäytetyön tulosten perusteella hyvinvointialueet asettavat omaishoitajat eriarvoiseen asemaan. Koska maassamme on 22 erilaista tapaa tukea omaishoitoperheiden arkea, on selvää, että omaishoidon tuki; kriteeristöt, palkkioluokat ja muut tukipalvelut, asettavat omaishoitajat eriarvoiseen asemaan valtakunnallisella tasolla.
Nostan epäkohtia, kuten vaikeuden saada tietoa omaishoidosta, mutta myös hyviä käytäntöjä, kuten mallin matalan kynnyksen neuvontapaikasta. Omaishoitajaliitto saa ideoita vaikuttamistyöhönsä. Jäsenyhdistykset voivat hyödyntää tuloksia tarkastellessaan oman alueensa tilannetta ja paikallisia vaikuttamisen kohteita. Hyvinvointialueet voivat tarkastella, olisiko hyvissä käytännöissä sellaista, jonka voisivat ottaa käyttöön myös omalla alueellaan.
Koska yhdelläkään hyvinvointialueella ei ole omaishoidon strategiaa, voisi Omaishoitajaliiton yksi vaikuttamistyön tavoitteista tulevaisuudessa olla, että hyvinvointialueet luovat omaishoidolle strategian.