Varkaus vai näpistys? : varkauden ja näpistyksen välinen rajanveto anastetun omaisuuden arvon ollessa vähäinen

Abstract

Opinnäytetyössä käsitellään rikoslain 28 luvun 1 §:ssä säädetyn varkauden ja 3 §:ssä säädetyn näpistyksen välistä rajanvetoa anastetun omaisuuden arvon ollessa vähäinen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, milloin vähäarvoisen omaisuuden anastaminen on näpistyksen sijaan varkaus lain, lain esitöiden ja oikeuskirjallisuuden perusteella sekä hakea tulkintasuosituksia korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuista ja hovioikeuden julkaistuista ratkaisuista. Tutkimusmenetelmänä käytetään lainopillista metodia.

Tutkimus osoitti, että lain mukaan varkauden tulee olla kokonaisuutena arvostellen vähäinen, jotta teko on näpistys. Hallituksen esityksen mukaan vähäarvoisen omaisuuden anastaminen ei lähtökohtaisesti ole näpistys, mikäli teossa on toteutunut jokin törkeän varkauden kvalifiointiperusteista tai teolla on aiheutettu huomattava omaisuusvahinko. Oikeuskirjallisuuden perusteella vähäarvoisen omaisuuden anastamista ei voida yleensä pitää näpistyksenä, mikäli teon toteuttaminen on vaatinut lukitusten murtamista, murtautumista lukittuun tilaan tai tuotehälyttimien poistamista tai teko on ollut suunnitelmallinen tai aiheuttanut vaaraa ulkopuolisille. Kokonaisarvostelussa huomioidaan myös esimerkiksi anastamisen helppous.

Korkeimman oikeuden ratkaisujen perusteella rikoksia, joiden toteuttamiseen sisältyy laissa rikoksen paheksuttavuutta lisäävinä pidettyjä piirteitä, kuten suunnitelmallisuutta, ei yleensä voida pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisinä. Suunnitelmalliset teot ovat siis lähtökohtaisesti varkauksia. Myös harkittu piittaamattomuus toisen omaisuuden suojasta tai tuotteiden anastaminen myytäväksi ulkopuolisille voivat olla seikkoja, joiden perusteella tekoa ei voida pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Tekojen toistuvuus ei itsessään vaikuta tunnusmerkistön arviointiin, mutta voi osoittaa tekojen suunnitelmallisuutta.