Katsaus alle 25-vuotiaiden nuorten huumekuolemiin Suomessa
Margarjan, Seda (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403053872
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403053872
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kerätä tietoa alle 25-vuotiaiden huumekuolemista Suomessa, sekä selvittää syitä nuorten huumeiden käytölle. Tutkimuksen kohteena ovat 15-24-vuotiaat, sillä EMCDDA:n huumeraportin mukaan Suomessa kuolee eniten nuoria koko Euroopassa juuri kysei-sessä ikäluokassa. Tutkimuksen tarkoitus on levittää tietoa aiheesta poliiseille, nuorille ja kaikille muille joita nuorten huumekuolemat koskettavat tai kiinnostavat.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty dokumenttianalyysia, jotta aineiston valinnassa olisi mahdollista käyttää mahdollisimman laajaa kirjoa erilaisia lähteitä. Tästä syystä lähteiden kriittinen analysointi on tutkimustulosten arvioinnin kannalta erityisen tärkeää. Tavoitteena oli myös löytää mahdollisimman tuoreita ja ajankohtaisia lähteitä.
Alle 25-vuotiaiden huumekuolemia tilastoitiin vuonna 2020 yhteensä 72. Lukema on suurin vuosien 2010-2022 välillä. Suurin nousu tilastoissa tapahtui vuosien 2015 ja 2020 välillä. Huumeisiin kuolee eniten nuoria tapaturmaisten huumemyrkytysten takia, jotka johtuvat huumeiden sekakäytöstä. Yleisin alle 25-vuotiaiden kuolemaan johtanut päälöydös on buprenorfiini. Tilastojen perusteella miehiä kuolee selvästi naisia enemmän huumeisiin.
Aineistossa esiin nousseita tekijöitä nuorten huumeidenkäytölle olivat huonot lapsuuden ajan olosuhteet, mielenterveysongelmat ja ympäristöön liittyvät ongelmat kuten vanhempien huumeiden käyttö ja asenteet. Tämän lisäksi traumat, kuten seksuaalirikoksen uhriksi joutuminen, pahoinpitely ja kaltoinkohtelu ovat riskitekijöitä jotka voivat johtaa nuoren huumeiden käyttöön.
Aiheen jatkotutkimustarpeet liittyvät etenkin huumekuolemiin johtaviin syihin, sukupuolten välisiin eroihin, sekä ylisukupolviseen huumeidenkäyttöön. Nuoria huumeiden käyttäjiä tulisi myös kouluttaa ensiavun antoon ja siihen, kuinka huumemyrkytystilanteessa toimitaan.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty dokumenttianalyysia, jotta aineiston valinnassa olisi mahdollista käyttää mahdollisimman laajaa kirjoa erilaisia lähteitä. Tästä syystä lähteiden kriittinen analysointi on tutkimustulosten arvioinnin kannalta erityisen tärkeää. Tavoitteena oli myös löytää mahdollisimman tuoreita ja ajankohtaisia lähteitä.
Alle 25-vuotiaiden huumekuolemia tilastoitiin vuonna 2020 yhteensä 72. Lukema on suurin vuosien 2010-2022 välillä. Suurin nousu tilastoissa tapahtui vuosien 2015 ja 2020 välillä. Huumeisiin kuolee eniten nuoria tapaturmaisten huumemyrkytysten takia, jotka johtuvat huumeiden sekakäytöstä. Yleisin alle 25-vuotiaiden kuolemaan johtanut päälöydös on buprenorfiini. Tilastojen perusteella miehiä kuolee selvästi naisia enemmän huumeisiin.
Aineistossa esiin nousseita tekijöitä nuorten huumeidenkäytölle olivat huonot lapsuuden ajan olosuhteet, mielenterveysongelmat ja ympäristöön liittyvät ongelmat kuten vanhempien huumeiden käyttö ja asenteet. Tämän lisäksi traumat, kuten seksuaalirikoksen uhriksi joutuminen, pahoinpitely ja kaltoinkohtelu ovat riskitekijöitä jotka voivat johtaa nuoren huumeiden käyttöön.
Aiheen jatkotutkimustarpeet liittyvät etenkin huumekuolemiin johtaviin syihin, sukupuolten välisiin eroihin, sekä ylisukupolviseen huumeidenkäyttöön. Nuoria huumeiden käyttäjiä tulisi myös kouluttaa ensiavun antoon ja siihen, kuinka huumemyrkytystilanteessa toimitaan.