Itsetuhoisten aiheuttamat poliisitehtävät Lounais-Suomessa vuosina 2012-2022
Kauppinen, Viivi (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403053858
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403053858
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millainen kehitys itsetuhoisuudesta aiheutuvissa tehtävissä ja niiden määrässä on tapahtunut vuosina 2012–2022, millaisia piirteitä tehtävissä on ollut ja miten vuonna 2020 alkanut koronapandemia on vaikuttanut kyseisiin tehtäviin. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda esille poliisin näkökulma itsetuhoisuuden ilmenemiseen Lounais-Suomessa. Opinnäytetyössä käsitellään itsetuhoisuutta, poliisin roolia itsetuhoisten kohtaajana sekä lakeihin perustuvia toimintamahdollisuuksia ja -velvoitteita liittyen kyseisiin tehtäviin. Lisäksi työssä käsitellään jo tehtyä tutkimusta koronapandemian vaikutuksista suomalaisten mielenterveyteen.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella ja kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Työn laadullinen aineisto kerättiin kolmen virassa olevan konstaapelin teemahaastattelulla Lounais-Suomen poliisilaitoksella. Määrällinen aineisto kerättiin poliisin tulostietojärjestelmästä eli PolStatista.
Tutkimuksen tulosten mukaan itsetuhoisten aiheuttamien tehtävien määrä on kasvanut niin PolStatin tilastojen kuin konstaapeleiden haastatteluidenkin perusteella. Haastateltujen konstaapelien mukaan kyseisiltä tehtäviltä selvitään yleensä puheella; itsetuhoiset henkilöt ovat vain harvoin aggressiivisia poliisia kohtaan. Tehtävien piirteisiin liittyen PolStatin tilastot toivat esille mielenkiintoisen seikan: tutkimuksen aikavälillä niin kiireellisimpien (A) kuin kiireettömimpien (C) tehtävien määrä oli noussut huomattavasti, kun taas yleisimpien B-luokan tehtävien määrä palasi vuonna 2022 lähes vuoden 2012 tasolle. Haastatellut olivat samaa mieltä PolStatin tilastojen kanssa siitä, että korona- pandemia ei tuonut tehtävien määrään näkyvää piikkiä, vaan tehtävien määrän kehitys on ollut pikemminkin jatkuvaa.
Itsetuhoisten aiheuttamien tehtävien määrä oli lisääntynyt noin 54 prosentilla tultaessa vuodesta 2012 vuoteen 2022. Olisikin mielenkiintoista tutkia syitä tuon muutoksen taustalla. Aiheen pohjalta olisi myös mielenkiintoista suorittaa laajempi haastattelututkimus, jolla voitaisiin kartoittaa itsetuhoisten aiheuttamien tehtävien piirteitä laajemmin.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella ja kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Työn laadullinen aineisto kerättiin kolmen virassa olevan konstaapelin teemahaastattelulla Lounais-Suomen poliisilaitoksella. Määrällinen aineisto kerättiin poliisin tulostietojärjestelmästä eli PolStatista.
Tutkimuksen tulosten mukaan itsetuhoisten aiheuttamien tehtävien määrä on kasvanut niin PolStatin tilastojen kuin konstaapeleiden haastatteluidenkin perusteella. Haastateltujen konstaapelien mukaan kyseisiltä tehtäviltä selvitään yleensä puheella; itsetuhoiset henkilöt ovat vain harvoin aggressiivisia poliisia kohtaan. Tehtävien piirteisiin liittyen PolStatin tilastot toivat esille mielenkiintoisen seikan: tutkimuksen aikavälillä niin kiireellisimpien (A) kuin kiireettömimpien (C) tehtävien määrä oli noussut huomattavasti, kun taas yleisimpien B-luokan tehtävien määrä palasi vuonna 2022 lähes vuoden 2012 tasolle. Haastatellut olivat samaa mieltä PolStatin tilastojen kanssa siitä, että korona- pandemia ei tuonut tehtävien määrään näkyvää piikkiä, vaan tehtävien määrän kehitys on ollut pikemminkin jatkuvaa.
Itsetuhoisten aiheuttamien tehtävien määrä oli lisääntynyt noin 54 prosentilla tultaessa vuodesta 2012 vuoteen 2022. Olisikin mielenkiintoista tutkia syitä tuon muutoksen taustalla. Aiheen pohjalta olisi myös mielenkiintoista suorittaa laajempi haastattelututkimus, jolla voitaisiin kartoittaa itsetuhoisten aiheuttamien tehtävien piirteitä laajemmin.