Jaettu johtajuus järjestötyössä
Rantanen, Sami (2014)
Rantanen, Sami
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112316361
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014112316361
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoite on vertailla järjestöjen erilaisia johtamismalleja ja peilata niitä keskenään. Painotus ja vertailu tapahtuvat jaetun johtajuuden johtamismalli vastaan toiminnanjohtaja- sekä hallitusvetoisten järjestöjen kesken. Vertailussa pyritään löytämään hyviä toimintamalleja ja mahdollisuuksia johtamisen kehittämiseksi tilaajayhdistyksen jaetun johtajuuden johtamiskäytäntöihin. Lisäksi pyritään tuomaan läpinäkyväksi kriittisiä jaetun johtajuuden ongelmakohtia järjestössä.
Työn merkitys tilaajalle eli yhdelle alueelliselle keskisuurelle yhdistykselle on tulevaisuuden johtamisjär-jestelmän kehittämisen kannalta ilmeinen. Työssä keskitytään siihen, miten järjestöjen johtajat näkevät oman organisaationsa johtamiskulttuurin. Kyseistä kirjallista materiaalia on järjestöpuolelta suhteellisen vähän, joten kaikenlainen arviointi sekä vertailu johtamisjärjestelmissä nykyisessä muuttuvassa järjestökentässä ovat tarpeen.
Opinnäytetyön tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen. Kysely annettiin 19 järjestöpuolen johtotehtävissä oleville henkilöille. Kyselylomakkeiden numeraalinen osio taulukoitiin, jotta saadut tulokset saatiin helposti havainnollistettua. Avoimien kysymysten osalta suoritettiin kysymysten jakamista kokonaisuuksiin ja tehtiin vertailua eroavaisuuksien löytämiseksi johtamismalleista sekä jaetun johtajuuden johtamismallin mahdollisia hyviä ominaispiirteitä, joita kannattaa säilyttää tulevaisuudessakin.
Opinnäytetyössä on hyödynnetty omaa kokemustietoa johtajuudesta, lisäksi kokemus on yhdistetty luettuun kirjallisuuteen järjestöjen johtajuudesta (jaettu johtajuus-kirjallisuus). Kyselylomakkeiden vastaajat olivat järjestöjen johtoasemassa olevia henkilöitä, joiden vastaukset käsiteltiin anonyymisti.
Työn haastavimmaksi osaksi näytti nousevan teoriamateriaalin löytäminen, sillä yleisesti jaettua johtajuutta käsitellään esimiehen sekä työntekijän vastavuoroisen tiedon sekä vastuiden jakamisena. Ei siis niin, että jaettua johtajuutta tarkastellaan ja toteutetaan johtajien kesken.
Johtopäätökset osoittavat, että organisaatio, jossa työnantajan asemaa toteuttaa vain johtokunta, ei ole käytännön johtamisen kannalta kovinkaan rakentava. Perustyön lisäksi työntekijät tekevät johtajien töitä ja johtaminen arjessa puuttuu. Toiminnanjohtaja- ja jaetun johtajuuden malleissa on keskenään samoja elementtejä ja kyselyiden vastaukset olivat ammattimaisempia sekä koko organisaation kannalta mietittyjä kuin johtokunnan vastaukset.
Kehittämisideana nousi esille malli, joka olisi selkeään toiminnanjohtaja malliin siirtyminen. Muut kehittämisehdotukseni mm. tukevat johtamisen selkeyttämistä ja ajan ottamista arjen johtamistyöhön.
Työn merkitys tilaajalle eli yhdelle alueelliselle keskisuurelle yhdistykselle on tulevaisuuden johtamisjär-jestelmän kehittämisen kannalta ilmeinen. Työssä keskitytään siihen, miten järjestöjen johtajat näkevät oman organisaationsa johtamiskulttuurin. Kyseistä kirjallista materiaalia on järjestöpuolelta suhteellisen vähän, joten kaikenlainen arviointi sekä vertailu johtamisjärjestelmissä nykyisessä muuttuvassa järjestökentässä ovat tarpeen.
Opinnäytetyön tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen. Kysely annettiin 19 järjestöpuolen johtotehtävissä oleville henkilöille. Kyselylomakkeiden numeraalinen osio taulukoitiin, jotta saadut tulokset saatiin helposti havainnollistettua. Avoimien kysymysten osalta suoritettiin kysymysten jakamista kokonaisuuksiin ja tehtiin vertailua eroavaisuuksien löytämiseksi johtamismalleista sekä jaetun johtajuuden johtamismallin mahdollisia hyviä ominaispiirteitä, joita kannattaa säilyttää tulevaisuudessakin.
Opinnäytetyössä on hyödynnetty omaa kokemustietoa johtajuudesta, lisäksi kokemus on yhdistetty luettuun kirjallisuuteen järjestöjen johtajuudesta (jaettu johtajuus-kirjallisuus). Kyselylomakkeiden vastaajat olivat järjestöjen johtoasemassa olevia henkilöitä, joiden vastaukset käsiteltiin anonyymisti.
Työn haastavimmaksi osaksi näytti nousevan teoriamateriaalin löytäminen, sillä yleisesti jaettua johtajuutta käsitellään esimiehen sekä työntekijän vastavuoroisen tiedon sekä vastuiden jakamisena. Ei siis niin, että jaettua johtajuutta tarkastellaan ja toteutetaan johtajien kesken.
Johtopäätökset osoittavat, että organisaatio, jossa työnantajan asemaa toteuttaa vain johtokunta, ei ole käytännön johtamisen kannalta kovinkaan rakentava. Perustyön lisäksi työntekijät tekevät johtajien töitä ja johtaminen arjessa puuttuu. Toiminnanjohtaja- ja jaetun johtajuuden malleissa on keskenään samoja elementtejä ja kyselyiden vastaukset olivat ammattimaisempia sekä koko organisaation kannalta mietittyjä kuin johtokunnan vastaukset.
Kehittämisideana nousi esille malli, joka olisi selkeään toiminnanjohtaja malliin siirtyminen. Muut kehittämisehdotukseni mm. tukevat johtamisen selkeyttämistä ja ajan ottamista arjen johtamistyöhön.