”Ne vaan istuu siellä koneella, olisivat enemmän meidän kanssa.” : Osallistava dokumentointi – nuoret mukaan päivittäiseen raportointiin

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli osallistava dokumentointi nuorisokodissa. Tarkoituksena oli tutkia, kuinka nuoria voisi osallistaa päivittäiseen raportointiin nuorisokodin arjessa ja mitä hyötyä siitä olisi. Dokumentointi on lakeihin sekä hoito- ja kasvatussuunnitelmaan pohjautuvaa työtä, joka tekee lastensuojelusta näkyvää. Dokumentointi on välttämätön osa lastensuojelua ja isona osana työntekijän päivittäistä työtä.

Tutkimus toteutettiin SOS-Lapsikylän nuorisokodissa Haapaniemessä. Tutkimukseen osallistui niin nuorisokodin nuoret kuin työntekijätkin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista menetelmää haastatteluiden sekä testaamisjakson muodossa. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Kuinka nuoria voisi osallistaa päivittäiseen dokumentointiin? 2. Mitä hyötyä olisi nuoren osallistamisesta päivittäiseen dokumentointiin?

Testaamisjakson aikana osallistavaa dokumentointia testattiin nuorisokodissa. Testaamisen toteutti työntekijä ottaen nuoren mukaan päivittäiseen raportointiin. Testaamistavoissa kysyttiin nuoren mielipidettä, kuinka hän haluaa osallistua raportointiin. Testaamisjakson jälkeen haastateltiin, kuinka osallistava dokumentointi toimi ja kuinka nuoret olivat sen kokeneet.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, kuinka osallistava dokumentointi voisi juurtua yhdeksi työmuodoksi nuorisokotiin. Tulosten perusteella niin työntekijät kuin nuoretkin olivat kiinnostuneita aiheesta sekä kokivat sen tarpeelliseksi. Ongelmana havaittiin aiheen haasteellisuus sekä ajan ja resurssien puutteellisuus. Työmuoto vaatii paljon suunnitelmasuutta sekä pitkäjänteistä työskentelyä. Tutkimuksessa tulee esille, että nuorten osallistaminen päivittäiseen dokumentointiin on tarpeellista, mutta haastavaa toteuttaa arjessa. Työmuoto on sovellettavissa valtakunnallisella tasolla laitoshuollossa, mikä tukisi 2000-luvun lapsilähtöistä sosiaalityötä. Työmuodon jatkokehittäminen on tärkeää työmuodon suunnitelmallisuuden, vakiinnuttamisen ja ammatillisuuden kannalta.

The subject of this thesis was participatory documentation in a foster home. The thesis examined how adolescents could be participated into their daily reporting in everyday life in the foster home and what kind of benefits could be gained from this. The documentation is based on laws, as well as, a care and an education plan making child care transparent. The documentation is necessary part of child protection and major part of an employee’s daily routines.

The study was implemented in a SOS Children’s village’s foster home in Haapaniemi involving both the adolescents and employees from the foster home. The research method was qualitative and it utilized interviews and a testing period. The research questions were: 1. How adolescents could be participated to daily documentation? 2. What are the benefits participating an adolescent to daily documentation?

The participatory documentation was implemented during a pilot period. The actual pilot was carried out by an employee together with an adolescent. The idea was to involve the adolescent in the daily reporting. During the pilot, adolescents were asked how they wanted to participate into reporting. When the pilot period was over, the adolescents were interviewed and they were asked how the participatory documentation worked and how the adolescents had experienced it.

The purpose of this thesis was to examine how the participatory documentation could be used as one of the working methods in the foster home. According to the results, the employees and the adolescents were both interested in the subject and felt it useful. On the other hand, the problem was that the subject was challenging and this project lacked time and resources. This working method requires a lot of planning and longterm experiences.

The study highlights that participating adolescents to the documentation is useful but challenging to implement in everyday life. This working method could be applicable in institutional care at national level supporting child centric social work in the 2000’s. It is important to continue the development of this working method in order to improve its planning, establishment and professionalism.