Työyhteisön tukipalveluiden käytettävyyden kehittäminen organisaatiossa: case sosiaalinen työympäristö
Heikkinen, Maarit (2024)
Heikkinen, Maarit
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403134347
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403134347
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tilaustyö Kansaneläkelaitoksen hyvinvoinnin ja osaamisen palveluryhmälle. Työn tavoitteena on selvittää sosiaalisen työympäristön ymmärrystä ja työyhteisön tukipalveluiden käytettävyyttä Kelassa, sekä löytää kehityskohteita palveluiden parantamiseksi.
Opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö, joka toteutetaan tapaustutkimuksena. Menetelmänä käytetään monimenetelmää ja empiirinen aineisto kerätään sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Kyselyllä saatu määrällinen tieto analysoitiin teemoittelun avulla ja laadullista tietoa saatiin kyselylomakkeen haastatteluista sekä kyselyn avovastauksista. Opinnäytetyön osallistava osuus toteutettiin työpajan avulla.
Teoriaviitekehys muodostuu lainsäädännöstä, organisaation strategisista tavoitteista ja arvoista sekä työympäristöä käsittelevästä kirjallisuudesta. Työympäristöä tarkastellaan fyysisen, sosiaalisen ja digitaalisen työympäristön kautta. Opinnäytetyössä keskeisiä käsitteitä ovat työympäristö, sosiaalinen ympäristö, työyhteisön sosiaalinen tuki, työyhteisö ja esihenkilötyö.
Johtopäätöksissä todetaan, että tutkimuksella on vastattu opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin. Sosiaalisen työympäristön linjaukset ovat esihenkilöillä kohtuullisen hyvin tiedossa ja kehitysehdotuksia linjausten näkyvyyden lisäämiseksi saatiin kattavasti. Työyhteisön tukipalveluita käyttää noin 65 % kyselyyn vastanneista esihenkilöistä. Tulokset tarjoavat toimenpide-ehdotuksia tilaajaorganisaatiolle työympäristön palveluiden kehittämiseksi.
Opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö, joka toteutetaan tapaustutkimuksena. Menetelmänä käytetään monimenetelmää ja empiirinen aineisto kerätään sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Kyselyllä saatu määrällinen tieto analysoitiin teemoittelun avulla ja laadullista tietoa saatiin kyselylomakkeen haastatteluista sekä kyselyn avovastauksista. Opinnäytetyön osallistava osuus toteutettiin työpajan avulla.
Teoriaviitekehys muodostuu lainsäädännöstä, organisaation strategisista tavoitteista ja arvoista sekä työympäristöä käsittelevästä kirjallisuudesta. Työympäristöä tarkastellaan fyysisen, sosiaalisen ja digitaalisen työympäristön kautta. Opinnäytetyössä keskeisiä käsitteitä ovat työympäristö, sosiaalinen ympäristö, työyhteisön sosiaalinen tuki, työyhteisö ja esihenkilötyö.
Johtopäätöksissä todetaan, että tutkimuksella on vastattu opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin. Sosiaalisen työympäristön linjaukset ovat esihenkilöillä kohtuullisen hyvin tiedossa ja kehitysehdotuksia linjausten näkyvyyden lisäämiseksi saatiin kattavasti. Työyhteisön tukipalveluita käyttää noin 65 % kyselyyn vastanneista esihenkilöistä. Tulokset tarjoavat toimenpide-ehdotuksia tilaajaorganisaatiolle työympäristön palveluiden kehittämiseksi.