Nuorten osallisuuden vahvistaminen nuorisoasiainkeskuksen tapahtumatuotannoissa : ActionAgentti -toimintamallin pilotointi
Alamikkelä, Mari (2014)
Alamikkelä, Mari
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120318201
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120318201
Tiivistelmä
Kehittämistyöni aiheena on nuorten osallisuuden vahvistaminen Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen tapahtumatuotannoissa. Työni tilaaja on Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, jossa työskentelen tapahtumatuotantoyksikön vastaavana tuottajana.
Tällä hetkellä vapaaehtoiset, ja erityisesti nuoret vapaaehtoiset, ovat hyvin heikosti valjastettu voimavara nuorisoasiainkeskuksen tapahtumatuotantoyksikön järjestämissä tapahtumissa. Työni tavoitteina ovat luoda ja pilotoida Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen tapahtumatuotantoyksikköön uusi ActionAgentti -toimintamalli sekä tarkastella toimintamallin pilotoinnin tuloksia.
ActionAgentti -toiminnan avulla vahvistetaan nuorten roolia nuorisoasiainkeskuksen järjestämien tapahtumien suunnittelussa ja tuotannossa. Samalla luodaan keinoja, joilla nuorten osallisuus tapahtumatuotannoissa on vahvempaa ja tapahtumat rakennetaan paremmin vastaamaan nuorten tarpeisiin. ActionAgentti -toimintamallin avulla vapaaehtoisuuden monimuotoisuus tapahtumissa vahvistuu ja nuorille tarjotaan uusia elämyksiä, yhteisöllisyyttä sekä mahdollisuuksia oppia uutta. Uuden toimintamallin luomisen ja kokeilemisen lisäksi kehittämistyössäni pohditaan mitä edellytyksiä toimintamalli tarvitsee onnistuakseen.
Kehittämistyössäni käytetään menetelminä vertaisarviointia (benchmarking), havainnointia sekä avoimia haastatteluja. Vertaisarvioinneissa esiin nousevat mm. vapaaehtoisuutta ohjaavat motiivit sekä vapaaehtoisille annetun vastuun merkitys. Vertaisarviointia tehdään myös kansainvälisesti. Näiden pohjalta luodaan pilotti nuorten ActionAgentti -toimintamallista. Vertaisarvioiden ja havainnointien kautta toiminnalla on hyvä teoriapohja, mutta silti käytännön toteutus ryhmän muodostamisessa ja toiminnan aloittamisessa ei vastaa odotuksia.
Syksyllä 2014 toteutetun ActionAgentti -toimintamallin pilotoinnin perusteella voidaan todeta, että nuorten osallisuuden vahvistaminen tapahtumissa ei käy hetkessä. Uuden osallistavan toiminnan aloittaminen vaatii toimiakseen resursseja, joista keskeisimmät ovat aika sekä henkilöstö. Osallistavan toiminnan vahvistamista suunnitellessa on erityisen hyvä tarkastella toiminnan lähtökohtia sekä asetettuja tavoitteita. Jotta toimintamalli vastaa sekä tapahtumatuotantojen että nuorten tarpeisiin, tulee ryhmällä olla selkeä päämäärä ja tehtävät mihin toiminnalla tähdätään. Nuorten osallisuus ei saa jäädä vain ja ainoastaan toiminnan kautta syntyneisiin tuloksiin, vaan on tärkeää kuunnella nuoria sekä ennen toiminnan aloittamista sekä sen aikana.
Kehittämistyöni tulokset eivät jää ainoastaan nuorisoasiainkeskuksen käytettäväksi, vaikka se vastaakin viraston vahvaan sisäiseen kehittämisen tarpeeseen – osallisuuden vahvistamiseen. Työ antaa kuitenkin avaimia myös laajemmin kulttuurikentällä tehtävään toimintaan. Kehittämistyössäni pohditaan keinoja miten kohderyhmät tulee ottaa mukaan tapahtumien suunnitteluun sekä toteutukseen. Näin tapahtumat saadaan vastaamaan paremmin kohderyhmän tarpeisiin. Tämän kehittämistyöni kautta syntyneitä tuloksia kansalaisten osallisuuden vahvistamisesta voidaan käyttää sekä kulttuuri- että nuorisotyönkentällä laajemminkin.
Tällä hetkellä vapaaehtoiset, ja erityisesti nuoret vapaaehtoiset, ovat hyvin heikosti valjastettu voimavara nuorisoasiainkeskuksen tapahtumatuotantoyksikön järjestämissä tapahtumissa. Työni tavoitteina ovat luoda ja pilotoida Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen tapahtumatuotantoyksikköön uusi ActionAgentti -toimintamalli sekä tarkastella toimintamallin pilotoinnin tuloksia.
ActionAgentti -toiminnan avulla vahvistetaan nuorten roolia nuorisoasiainkeskuksen järjestämien tapahtumien suunnittelussa ja tuotannossa. Samalla luodaan keinoja, joilla nuorten osallisuus tapahtumatuotannoissa on vahvempaa ja tapahtumat rakennetaan paremmin vastaamaan nuorten tarpeisiin. ActionAgentti -toimintamallin avulla vapaaehtoisuuden monimuotoisuus tapahtumissa vahvistuu ja nuorille tarjotaan uusia elämyksiä, yhteisöllisyyttä sekä mahdollisuuksia oppia uutta. Uuden toimintamallin luomisen ja kokeilemisen lisäksi kehittämistyössäni pohditaan mitä edellytyksiä toimintamalli tarvitsee onnistuakseen.
Kehittämistyössäni käytetään menetelminä vertaisarviointia (benchmarking), havainnointia sekä avoimia haastatteluja. Vertaisarvioinneissa esiin nousevat mm. vapaaehtoisuutta ohjaavat motiivit sekä vapaaehtoisille annetun vastuun merkitys. Vertaisarviointia tehdään myös kansainvälisesti. Näiden pohjalta luodaan pilotti nuorten ActionAgentti -toimintamallista. Vertaisarvioiden ja havainnointien kautta toiminnalla on hyvä teoriapohja, mutta silti käytännön toteutus ryhmän muodostamisessa ja toiminnan aloittamisessa ei vastaa odotuksia.
Syksyllä 2014 toteutetun ActionAgentti -toimintamallin pilotoinnin perusteella voidaan todeta, että nuorten osallisuuden vahvistaminen tapahtumissa ei käy hetkessä. Uuden osallistavan toiminnan aloittaminen vaatii toimiakseen resursseja, joista keskeisimmät ovat aika sekä henkilöstö. Osallistavan toiminnan vahvistamista suunnitellessa on erityisen hyvä tarkastella toiminnan lähtökohtia sekä asetettuja tavoitteita. Jotta toimintamalli vastaa sekä tapahtumatuotantojen että nuorten tarpeisiin, tulee ryhmällä olla selkeä päämäärä ja tehtävät mihin toiminnalla tähdätään. Nuorten osallisuus ei saa jäädä vain ja ainoastaan toiminnan kautta syntyneisiin tuloksiin, vaan on tärkeää kuunnella nuoria sekä ennen toiminnan aloittamista sekä sen aikana.
Kehittämistyöni tulokset eivät jää ainoastaan nuorisoasiainkeskuksen käytettäväksi, vaikka se vastaakin viraston vahvaan sisäiseen kehittämisen tarpeeseen – osallisuuden vahvistamiseen. Työ antaa kuitenkin avaimia myös laajemmin kulttuurikentällä tehtävään toimintaan. Kehittämistyössäni pohditaan keinoja miten kohderyhmät tulee ottaa mukaan tapahtumien suunnitteluun sekä toteutukseen. Näin tapahtumat saadaan vastaamaan paremmin kohderyhmän tarpeisiin. Tämän kehittämistyöni kautta syntyneitä tuloksia kansalaisten osallisuuden vahvistamisesta voidaan käyttää sekä kulttuuri- että nuorisotyönkentällä laajemminkin.