Osallistava näyttelytoiminta globaalikasvatuksen toimintamuotona : Elimu bila shida - koulutuksella turvalliseen tulevaisuuteen -näyttelyn arviointi
Steenbeck, Inka (2014)
Steenbeck, Inka
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120418415
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120418415
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä arvioidaan, kuinka hyvin osallistava näyttelytoiminta soveltuu globaalikasvatuksen toimintamuodoksi. Tapauksena arvioin Suomen Setlementtiliitolle toteuttamani Elimu blia shida – koulutuksella turvalliseen tulevaisuuteen globaalikasvatusnäyttelyn kokonaisuuden onnistumista tavoitteiden kannalta sekä vaikutuksia osallistujiin. Tavoitteenani oli lisäksi selvittää, miten tämänkaltaista toimintaa voitaisiin vielä kehittää. Suunnittelin ja järjestin näyttelyn yhteyksissä aihepiiriin liittyen myös kahdenlaisia työpajoja; kokkaustyöpajan ja käsityöaiheisen työpajan.
Näyttelyn pääteemana on perusopetuksen merkitys Tansaniassa. Sen lisäksi, että näyttelyn oli tarkoitus tuoda osallistujille lisää tietoa perusopetuksen tilanteesta Tansaniassa, tavoitteena oli myös herätellä ihmisiä pohtimaan koulutuksen merkitystä yleisesti sekä sitä, mitä koulutus merkitsee erilaisissa olosuhteissa eläville ihmisille. Koulumuistoista ja yhtäläisyyksistä Tansaniaan syntyikin mahtavia keskusteluja niin näyttelyn avajaisissa kuin työpajoissa.
Menetelminä aineiston keruussa käytin osallistuvaa havainnointia ja erillisiä palautekyselylomakkeita sekä näyttelyä että työpajoja varten. Analysoitavana aineistona minulla olivat siis omat muistiinpanoni havainnointieni pohjalta, näyttelyn ja työpajojen palautekyselylomakkeet sekä näyttelyn avajaisten yhteydessä ja työpajoissa ottamani valokuvat. Palautekyselylomakkeita palautui yhteensä 51 kappaletta; 17 näyttelyn sisältöjä ja 34 työpajoja koskevaa palautelomaketta.
Sekä tilaajaorganisaatiolta että näyttelyn ja työpajojen osallistujilta saatu palaute oli pääosin erittäin positiivista. Tämänkaltaisen osallistavan toiminnan avulla, jossa oppiminen tapahtuu käytännön tekemisen kautta, on mahdollista saavuttaa myös sellaisia kohderyhmiä, jotka eivät muuten kiinnostuisi tällaisesta toiminnasta tai globaaleista kysymyksistä. Yksikin positiivinen kokemus voi synnyttää ihmisessä kipinän, joka voi parhaimmillaan johtaa globaalikasvatuksen päätavoitteeseen eli aktiiviseen toimimiseen oikeudenmukaisemman maailman puolesta.
Menetelmä soveltuu käytettäväksi erinomaisesti myös eri kohderyhmien kanssa ja toiminnalla onnistuttiin lisäämään osallistujien tietoisuutta kehitysyhteistyökysymyksistä. Nykyään puhutaan paljon elinikäisen oppimisen merkityksestä, eikä globaalikasvatuksen tehtävä rajoitukaan pelkästään kouluihin ja kansalaisjärjestöjen työhön. Globaaliin vastuuseen kasvamisen tulisi olla kaikkien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden yhteinen päämäärä. Globaalikasvatustoiminnan arviointi on äärimmäisen tärkeää, sillä sen avulla toimintaa pystytään kehittämään yhä paremmaksi ja vaikuttavammaksi.
Näyttelyn pääteemana on perusopetuksen merkitys Tansaniassa. Sen lisäksi, että näyttelyn oli tarkoitus tuoda osallistujille lisää tietoa perusopetuksen tilanteesta Tansaniassa, tavoitteena oli myös herätellä ihmisiä pohtimaan koulutuksen merkitystä yleisesti sekä sitä, mitä koulutus merkitsee erilaisissa olosuhteissa eläville ihmisille. Koulumuistoista ja yhtäläisyyksistä Tansaniaan syntyikin mahtavia keskusteluja niin näyttelyn avajaisissa kuin työpajoissa.
Menetelminä aineiston keruussa käytin osallistuvaa havainnointia ja erillisiä palautekyselylomakkeita sekä näyttelyä että työpajoja varten. Analysoitavana aineistona minulla olivat siis omat muistiinpanoni havainnointieni pohjalta, näyttelyn ja työpajojen palautekyselylomakkeet sekä näyttelyn avajaisten yhteydessä ja työpajoissa ottamani valokuvat. Palautekyselylomakkeita palautui yhteensä 51 kappaletta; 17 näyttelyn sisältöjä ja 34 työpajoja koskevaa palautelomaketta.
Sekä tilaajaorganisaatiolta että näyttelyn ja työpajojen osallistujilta saatu palaute oli pääosin erittäin positiivista. Tämänkaltaisen osallistavan toiminnan avulla, jossa oppiminen tapahtuu käytännön tekemisen kautta, on mahdollista saavuttaa myös sellaisia kohderyhmiä, jotka eivät muuten kiinnostuisi tällaisesta toiminnasta tai globaaleista kysymyksistä. Yksikin positiivinen kokemus voi synnyttää ihmisessä kipinän, joka voi parhaimmillaan johtaa globaalikasvatuksen päätavoitteeseen eli aktiiviseen toimimiseen oikeudenmukaisemman maailman puolesta.
Menetelmä soveltuu käytettäväksi erinomaisesti myös eri kohderyhmien kanssa ja toiminnalla onnistuttiin lisäämään osallistujien tietoisuutta kehitysyhteistyökysymyksistä. Nykyään puhutaan paljon elinikäisen oppimisen merkityksestä, eikä globaalikasvatuksen tehtävä rajoitukaan pelkästään kouluihin ja kansalaisjärjestöjen työhön. Globaaliin vastuuseen kasvamisen tulisi olla kaikkien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden yhteinen päämäärä. Globaalikasvatustoiminnan arviointi on äärimmäisen tärkeää, sillä sen avulla toimintaa pystytään kehittämään yhä paremmaksi ja vaikuttavammaksi.