Suunnitelmallinen tarkkailu tietosuojasääntelyn näkökulmasta : rajoituksia ja mahdollisuuksia tarkkailutiedon hyödyntämiselle
Joentakanen, Jaakko (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404085966
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404085966
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella lainsäädännön asettamia reunaehtoja suunnitelmallisella tarkkailulla saadun tiedon hyödyntämiselle muussa kuin alkuperäisessä käyttötarkoituksessa. Kyseessä on lainopillinen opinnäytetyö, jossa pyritään referoimaan, tulkitsemaan ja systema-tisoimaan valittua lähdeaineistoa tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi.
Opinnäytteen tutkimuskysymyksiä ovat, (1.) millaisia reunaehtoja tietosuojalainsäädäntö sekä pakkokeino- ja poliisilaki asettavat suunnitelmallisella tarkkailulla hankitun tarkkailutiedon hyödyntämiselle sekä (2.) missä määrin tietosuojalainsäädäntö, pakkokeino- ja poliisilaki sekä Salpa-määräys mahdollistavat tarkkailutietojen hyödyntämisen muussa kuin alkuperäisessä käyttötarkoituksessa? Kysymyksiin vastaamiseksi opinnäytteessä on ensin määritelty perusteellisesti suunnitelmallinen tarkkailu pakkokeinona ja tiedonhankintakeinona sekä avattu olennainen tietosuojalainsäädäntö. Viidennessä eli tuloksia kuvaavassa luvussa näitä kokonaisuuksia on pohdittu yhdessä ja pyritty siten hahmottamaan raameja tarkkailutiedon hyödyntämiselle.
Analyysista ja tuloksista voidaan päätellä, että poliisin henkilötietolaki yhdessä pakkokeino- ja poliisilakien kirjausten kanssa antaa laajat mahdollisuudet hyödyntää tarkkailutietoa muussa kuin alkuperäisessä käyttötarkoituksessa. Vaikka hyödyntämismahdollisuudet ovat lainsäädännön näkökulmasta laajat, on suunnitelmallisen tarkkailun edellytyksillä, perustelulla ja perusterikoksella suuri merkitys tiedon hyödyntämisen suhteen. Opinnäytetyön edetessä yhä selvemmäksi on tullut, että pelkkien lainsäädännöllisten raamien hahmottaminen ei pitkässä juoksussa ole riittävää. Vaikuttavan poliisitoiminnan varmistamiseksi tarvitaan kattavaa selvitystä siitä, kuinka hyvin poliisissa hyödynnetään lainsäädännön tuoma liikkumavara: ovatko tietojärjestelmät ja toimintatavat ajantasaiset ja tarkoituksenmukaiset. The purpose of this thesis is to study the limitations and possibilities set in legislation for utilizing surveillance information in other that its original purposes. This juridical thesis aims to summarize, interpret and organize the chosen source material in order to answer the set research questions.
The set research questions in this thesis are (1.) what kind of preconditions do the privacy protection legislation together with coercion and police law set for the utilization of surveillance information and (2.) in what terms do the privacy protection legislation together with coercion and police law allow surveillance information to be utilized in other than its original purpose. To answer these questions, extended surveillance is first defined as well as relevant privacy legislation. These entities are finally analysed together and by doing that the goal is to understand the preconditions set to utilizing surveillance information.
As a conclusion it can be claimed that the police privacy law combined with coercion and police law give broad possibilities for utilizing surveillance information. Although the possibilities are extensive, it is important to recognize the justification and requirements whenever extended surveillance is being used. As the thesis has been nearing the completion, it has become even clearer that it not enough to just understand the legislative preconditions. To achieve impactful law enforcement actions, it is necessary to examine, how well are these preconditions being utilized in Finnish Police: are the procedures and information systems up-to-date and practical enough.
Opinnäytteen tutkimuskysymyksiä ovat, (1.) millaisia reunaehtoja tietosuojalainsäädäntö sekä pakkokeino- ja poliisilaki asettavat suunnitelmallisella tarkkailulla hankitun tarkkailutiedon hyödyntämiselle sekä (2.) missä määrin tietosuojalainsäädäntö, pakkokeino- ja poliisilaki sekä Salpa-määräys mahdollistavat tarkkailutietojen hyödyntämisen muussa kuin alkuperäisessä käyttötarkoituksessa? Kysymyksiin vastaamiseksi opinnäytteessä on ensin määritelty perusteellisesti suunnitelmallinen tarkkailu pakkokeinona ja tiedonhankintakeinona sekä avattu olennainen tietosuojalainsäädäntö. Viidennessä eli tuloksia kuvaavassa luvussa näitä kokonaisuuksia on pohdittu yhdessä ja pyritty siten hahmottamaan raameja tarkkailutiedon hyödyntämiselle.
Analyysista ja tuloksista voidaan päätellä, että poliisin henkilötietolaki yhdessä pakkokeino- ja poliisilakien kirjausten kanssa antaa laajat mahdollisuudet hyödyntää tarkkailutietoa muussa kuin alkuperäisessä käyttötarkoituksessa. Vaikka hyödyntämismahdollisuudet ovat lainsäädännön näkökulmasta laajat, on suunnitelmallisen tarkkailun edellytyksillä, perustelulla ja perusterikoksella suuri merkitys tiedon hyödyntämisen suhteen. Opinnäytetyön edetessä yhä selvemmäksi on tullut, että pelkkien lainsäädännöllisten raamien hahmottaminen ei pitkässä juoksussa ole riittävää. Vaikuttavan poliisitoiminnan varmistamiseksi tarvitaan kattavaa selvitystä siitä, kuinka hyvin poliisissa hyödynnetään lainsäädännön tuoma liikkumavara: ovatko tietojärjestelmät ja toimintatavat ajantasaiset ja tarkoituksenmukaiset.
The set research questions in this thesis are (1.) what kind of preconditions do the privacy protection legislation together with coercion and police law set for the utilization of surveillance information and (2.) in what terms do the privacy protection legislation together with coercion and police law allow surveillance information to be utilized in other than its original purpose. To answer these questions, extended surveillance is first defined as well as relevant privacy legislation. These entities are finally analysed together and by doing that the goal is to understand the preconditions set to utilizing surveillance information.
As a conclusion it can be claimed that the police privacy law combined with coercion and police law give broad possibilities for utilizing surveillance information. Although the possibilities are extensive, it is important to recognize the justification and requirements whenever extended surveillance is being used. As the thesis has been nearing the completion, it has become even clearer that it not enough to just understand the legislative preconditions. To achieve impactful law enforcement actions, it is necessary to examine, how well are these preconditions being utilized in Finnish Police: are the procedures and information systems up-to-date and practical enough.