Työhygienia ja keräysmenetelmät raakaöljyonnettomuudessa
Järvisalo, Esa-Petteri (2024)
Lataukset:
Järvisalo, Esa-Petteri
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404166609
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404166609
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin raakaöljyyn liittyviä riskejä ja torjuntakeinoja merellisissä onnettomuuksissa. Lisäksi selvitettiin parhaiten soveltuvia mekaanisia menetelmiä raakaöljyn keräämiseksi ja talteen ottamiseksi. Tavoitteena oli tuottaa tietoa raakaöljyntorjuntaan liittyvistä riskeistä ja terveydelle haitallisista aineista, parantaa työturvallisuutta ja kehittää tehokkaampia toimintamalleja öljyvuotojen torjuntaan meriympäristössä. Työn kohderyhmänä olivat pelastuslaitosten öljyntorjuntaa tekevät henkilöt sekä öljyntorjunnassa työskentelevät muut ammattilaiset ja vapaaehtoiset.
Tutkimus toteutettiin toiminnallisten menetelmien avulla hyödyntämällä mittausaineistoa raakaöljyn syttyvyydestä ja terveydelle haitallisten kaasujen pitoisuuksista. Tutkimuksessa mitattiin veden pinnalla olevasta raakaöljystä muodostuvien kaasujen pitoisuuksia sekä ajan vaikutusta öljyn säistymiseen ja ominaisuuksien muutoksiin. Lisäksi tutkittiin mekaanisia menetelmiä öljyn keräämiseksi ja talteen ottamiseksi.
Tutkimustulosten mukaan pitoisuudet alemmasta syttymisrajasta olivat varsin matalia, ja niissä huomattiin pitoisuuksien laskua ajan kuluessa, jolloin myös raakaöljyn syttymisriski pieneni. Vallitsevien sääolosuhteiden, vapautuneen öljyn määrän ja sen muodostaman höyrystymispinta-alan arvioitiin olevan yhteydessä haihtumiseen. Vaikka syttymispitoisuudet olivat matalia, mittauksissa havaittiin terveydelle haitallisten aineiden pitoisuuksia. Tulosten perusteella voitiin arvioida torjuntatehtäviin osallistuvan henkilöstön suojaustasoa ja varautua asianmukaisten henkilösuojainten hankintaan. Keräämiseen ja talteenottoon liittyvässä vertailussa kiekkokeräin todettiin harjakeräintä toimivammaksi. Tutkimustuloksiin perustuen laadittiin raakaöljyn ainekortti, jonka toimii muistilistana raakaöljyonnettomuudessa.
Tutkimus toteutettiin toiminnallisten menetelmien avulla hyödyntämällä mittausaineistoa raakaöljyn syttyvyydestä ja terveydelle haitallisten kaasujen pitoisuuksista. Tutkimuksessa mitattiin veden pinnalla olevasta raakaöljystä muodostuvien kaasujen pitoisuuksia sekä ajan vaikutusta öljyn säistymiseen ja ominaisuuksien muutoksiin. Lisäksi tutkittiin mekaanisia menetelmiä öljyn keräämiseksi ja talteen ottamiseksi.
Tutkimustulosten mukaan pitoisuudet alemmasta syttymisrajasta olivat varsin matalia, ja niissä huomattiin pitoisuuksien laskua ajan kuluessa, jolloin myös raakaöljyn syttymisriski pieneni. Vallitsevien sääolosuhteiden, vapautuneen öljyn määrän ja sen muodostaman höyrystymispinta-alan arvioitiin olevan yhteydessä haihtumiseen. Vaikka syttymispitoisuudet olivat matalia, mittauksissa havaittiin terveydelle haitallisten aineiden pitoisuuksia. Tulosten perusteella voitiin arvioida torjuntatehtäviin osallistuvan henkilöstön suojaustasoa ja varautua asianmukaisten henkilösuojainten hankintaan. Keräämiseen ja talteenottoon liittyvässä vertailussa kiekkokeräin todettiin harjakeräintä toimivammaksi. Tutkimustuloksiin perustuen laadittiin raakaöljyn ainekortti, jonka toimii muistilistana raakaöljyonnettomuudessa.