Kohti uutta nuorisotaloa : tilan ja turvallisuuden kokemus nuoren näkökulmasta osallistuvan kaupunkisuunnittelun keinoin
Autio, Rosa (2024)
Autio, Rosa
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404217130
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404217130
Tiivistelmä
Pukinmäen alueelle on suunniteltu rakennettavaksi yhdistetty Pukinmäen nuorisotalo ja kirjasto. Tässä työssä kerättiin tietoa monimenetelmällisesti nuorten tavoista käyttää kaupunkitilaa ja havainnointiin nuorten tila- ja turvallisuuskokemuksia alueella ja nuorisotalolla. Samalla kartoitettiin nuorten ideoita uutta nuorisotaloa ajatellen osallisuuden vahvistamiseksi osana muutosprosessia.
Tässä etnografisessa toimintatutkimuksessa hyödynnettiin osallistuvaa havainnointia osana monimenetelmällisyyttä. Aineistoa kerättiin luovilla ja toiminnallisilla menetelmillä: Miellekartta, Pienoismalli, Moniaistinen kokemuskävely, Majanrakennus, Tulevaisuustyöpaja ja Tila-Alias, myös moniaistisuutta ja mielikuvitusta hyödyntäen.
Taustalla hyödynnettiin monialaista tietoa osallisuuden vahvistamisen merkityksestä kaupunkisuunnittelussa nuorisotutkimuksen ja humanistisen kaupunkisuunnittelun aloilta. Aineiston käsittelyssä sovellettiin sosiaalisen representaation teoriaa, ja tarkasteltiin, mitä jaettuja arkikäsityksiä nuorilla on alueesta. Työssä huomioitiin moniaistisuus, kokemuksellisuus ja fenomenologinen käsitys tilan ja ihmisen välisestä vuorovaikutuksesta.
Työn tuotoksena havaittiin, että nuoret kaipaavat yhteisöllisyyttä, toiminnallisuutta ja liikkumista vahvistavia tiloja, tiloja vapaalle hengailulle kavereiden kanssa, ja tiloja keskustelukulttuurin vahvistamiseksi. Nuoriso-ohjaajat nimettiin osaksi nuorisotalon turvallisuuskokemusta. Näin ollen havaittiin, että nuoriso-ohjaajan ammattiosaamisella on merkitystä turvallisemman tilan periaatteiden käyttöönotolla nuorisotaloilla. Panostetaan osaamisen kehittämiseen, kuten traumainformoituun työotteeseen turvallisuuskokemuksen edistämiseksi.
Tässä työssä saavutettiin ymmärrystä nuorten kaupunkipääomasta alueella, johon kuului ystävien kanssa liikkuminen turvallisuuden edistämiseksi, oikopolkujen ja lämmittävien paikkojen hyödyntäminen kaupunkitilassa ja lähiluonnon merkitys rauhoittumisen paikkoina. Tämän työn aikana kokeiltiin ja kehitettiin erilaisia luovia ja toiminnallisia menetelmiä, joilla saavutettiin ymmärrystä alueen nuorten tila- ja turvallisuuden kokemuksista. Samalla edistettiin nuorten osallisuuden vahvistamista osana Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden ja toimialoja ylittävää toimintaa, osallistuvan kaupunkisuunnittelun parissa.
Tässä etnografisessa toimintatutkimuksessa hyödynnettiin osallistuvaa havainnointia osana monimenetelmällisyyttä. Aineistoa kerättiin luovilla ja toiminnallisilla menetelmillä: Miellekartta, Pienoismalli, Moniaistinen kokemuskävely, Majanrakennus, Tulevaisuustyöpaja ja Tila-Alias, myös moniaistisuutta ja mielikuvitusta hyödyntäen.
Taustalla hyödynnettiin monialaista tietoa osallisuuden vahvistamisen merkityksestä kaupunkisuunnittelussa nuorisotutkimuksen ja humanistisen kaupunkisuunnittelun aloilta. Aineiston käsittelyssä sovellettiin sosiaalisen representaation teoriaa, ja tarkasteltiin, mitä jaettuja arkikäsityksiä nuorilla on alueesta. Työssä huomioitiin moniaistisuus, kokemuksellisuus ja fenomenologinen käsitys tilan ja ihmisen välisestä vuorovaikutuksesta.
Työn tuotoksena havaittiin, että nuoret kaipaavat yhteisöllisyyttä, toiminnallisuutta ja liikkumista vahvistavia tiloja, tiloja vapaalle hengailulle kavereiden kanssa, ja tiloja keskustelukulttuurin vahvistamiseksi. Nuoriso-ohjaajat nimettiin osaksi nuorisotalon turvallisuuskokemusta. Näin ollen havaittiin, että nuoriso-ohjaajan ammattiosaamisella on merkitystä turvallisemman tilan periaatteiden käyttöönotolla nuorisotaloilla. Panostetaan osaamisen kehittämiseen, kuten traumainformoituun työotteeseen turvallisuuskokemuksen edistämiseksi.
Tässä työssä saavutettiin ymmärrystä nuorten kaupunkipääomasta alueella, johon kuului ystävien kanssa liikkuminen turvallisuuden edistämiseksi, oikopolkujen ja lämmittävien paikkojen hyödyntäminen kaupunkitilassa ja lähiluonnon merkitys rauhoittumisen paikkoina. Tämän työn aikana kokeiltiin ja kehitettiin erilaisia luovia ja toiminnallisia menetelmiä, joilla saavutettiin ymmärrystä alueen nuorten tila- ja turvallisuuden kokemuksista. Samalla edistettiin nuorten osallisuuden vahvistamista osana Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden ja toimialoja ylittävää toimintaa, osallistuvan kaupunkisuunnittelun parissa.