”Huonomminkin voisi mennä”: alkuhaastattelun kehittäminen Urjalan kunnan etsivässä nuorisotyössä
Ruonakoski, Senja; Seppälä, Satu (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405069516
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405069516
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää alkuhaastattelua etsivän nuorisotyön asiakkaaksi tulevalle NEET-nuorelle. Työn tilaajana toimi Urjalan kunnan nuortenpalvelut. NEET lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista Not in Employment, Education or Training eli nuoret eivät ole työssä, koulutuksessa tai harjoittelussa. Etsivän nuorisotyön asiakkaina olevat nuoret ovat iältään 15–28 –vuotiaita ja avun tarve voi vaihdella laajasti niin sosiaaliseen pärjäämiseen kuin ensi asunnon hakemiseen.
Vertailukehittämällä eri puolilta Suomea saatuja jo olemassa olevia etsivän nuorisotyön aloituslomakkeita rakennettiin kehittämistyölle pohja, jonka avulla valmistui etsivän nuorisotyön asiakkaaksi tulevalle nuorelle suunnattu lomake. Aloituslomakkeen kysymyksillä pyritään avaamaan nuorelle itselleen hänen sen hetkistä tilannettaan kokonaisvaltaisemmin ja vahvistamaan nuoren tavoitteellista kasvua ja kehitystä kohti hänen omia unelmiaan ja päämääriään sanallistamalla tilannetta yhdessä nuoren kanssa.
Toiseksi kehittämistyön menetelmäksi valikoitui nuorten haastattelu. Nuoria haastattelemalla eli heiltä suoraan kysymällä heidän omasta tilanteestaan, ajatuksistaan ja tavoitteistaan tulevaisuuden osalta kerättiin arvokasta tietoa nuoren oman äänen tullessa kuuluviin. Haastattelukysymykset pohjautuivat kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, nuoren vahvuuksiin ja tavoitteisiin sekä nuoren kokemuksiin etsivästä nuorisotyöstä. Tietopohjana opinnäytetyössä käytettiin laajasti niin aikaisempaa tutkimustietoa NEET-nuorista, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin raportteja kuin etsivän nuorisotyön arvoja käsitteleviä teoksia.
Kehittämistyössä saatiin selville, että nuoren tavoitteet liittyivät hyvään arkeen, jossa oman näköinen elämä soljuu eteenpäin. Hyvä koulutus, omien arvojen mukainen mielekäs työ, terveys ja läheisten hyvinvointi ovat pääosassa nuoren kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin toteutumisessa. Kehittämistyönä syntynyt aloituslomake, jossa on nuoren perustietojen lisäksi avoimia kysymyksiä vahvuuksista ja tulevaisuuden haaveista, on otettu käyttöön Urjalan etsivässä nuorisotyössä keväällä 2024
Vertailukehittämällä eri puolilta Suomea saatuja jo olemassa olevia etsivän nuorisotyön aloituslomakkeita rakennettiin kehittämistyölle pohja, jonka avulla valmistui etsivän nuorisotyön asiakkaaksi tulevalle nuorelle suunnattu lomake. Aloituslomakkeen kysymyksillä pyritään avaamaan nuorelle itselleen hänen sen hetkistä tilannettaan kokonaisvaltaisemmin ja vahvistamaan nuoren tavoitteellista kasvua ja kehitystä kohti hänen omia unelmiaan ja päämääriään sanallistamalla tilannetta yhdessä nuoren kanssa.
Toiseksi kehittämistyön menetelmäksi valikoitui nuorten haastattelu. Nuoria haastattelemalla eli heiltä suoraan kysymällä heidän omasta tilanteestaan, ajatuksistaan ja tavoitteistaan tulevaisuuden osalta kerättiin arvokasta tietoa nuoren oman äänen tullessa kuuluviin. Haastattelukysymykset pohjautuivat kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, nuoren vahvuuksiin ja tavoitteisiin sekä nuoren kokemuksiin etsivästä nuorisotyöstä. Tietopohjana opinnäytetyössä käytettiin laajasti niin aikaisempaa tutkimustietoa NEET-nuorista, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin raportteja kuin etsivän nuorisotyön arvoja käsitteleviä teoksia.
Kehittämistyössä saatiin selville, että nuoren tavoitteet liittyivät hyvään arkeen, jossa oman näköinen elämä soljuu eteenpäin. Hyvä koulutus, omien arvojen mukainen mielekäs työ, terveys ja läheisten hyvinvointi ovat pääosassa nuoren kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin toteutumisessa. Kehittämistyönä syntynyt aloituslomake, jossa on nuoren perustietojen lisäksi avoimia kysymyksiä vahvuuksista ja tulevaisuuden haaveista, on otettu käyttöön Urjalan etsivässä nuorisotyössä keväällä 2024