Pelastusajoneuvot hyvinvointialueilla
Kallio, Joni (2024)
Lataukset:
Kallio, Joni
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405069422
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405069422
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää hyvinvointialueille siirtyneiden pelastusajoneuvojen tilannetta siirtymisvaiheessa. Hyvinvointialueiden pelastustoimet saivat käytännössä perintönä aiempien alueellisten pelastuslaitosten ajoneuvokalustot käyttöönsä. Tarkoitus oli selvittää koko maan tilannetta ajoneuvokaluston osalta hyvinvointialueiden aloittaessa.
Opinnäytetyössä selvitettiin perustietoja hyvinvointialueista ja pelastusajoneuvoista lukuarvoina. Tutkimuksellinen osuus oli perustietojen vertailua toisiinsa ja analyysin tekemistä saaduista tuloksista. Aineisto kerättiin Tilastokeskuksesta, Prontosta (Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto), henkilöhaastatteluista ja runsaasta määrästä painettua materiaalia tai verkkojulkaisuja. Aineistoa rajattiin käsittämään vain raskaita pelastusautoja ja niistäkin vain sammutusautoja, säiliösammutusautoja, säiliöautoja ja nostokalustoa.
Hyvinvointialueiden pelastuslaitosten toimenpiteiden perusteella voidaan todeta, että vuoden 2022 lopussa hyvinvointialueille siirtynyt pelastusajoneuvokalusto ei ole ollut silloisenkaan ajantasaista eikä käytettävyydeltään sopivaa kokonaisuudessaan. Pelastusautoja on paljon, mutta edelleen on nähtävissä, että pelastuslaitoksilla on runsaasti ylimääräistä pelastusautokalustoa tutkittuun tietoon perustuen.
Vanheneva pelastusautokalusto on uhka pelastustoimen tehokkuudelle. Maassa oli 2022 lopussa käytössä 165 Prontoon tilastoitua tässä opinnäytetyössä käsiteltyä ajoneuvoa, joiden valmistusvuosi oli 1965–1991 eli selvästi yli 30 vuotta vanhoja raskaita pelastusautoja. Tutkimuksessa oli mukana yli 1500 pelastusautoa, joten noin 11 % pelastusautoista oli yli 30 vuotta vanhoja. Vanhat pelastusautot ovat riski liikenteessä ihan normaaliajossakin, puhumattakaan hälytysajossa, jossa tekniikan kunto voi asettaa haasteita turvalliselle tehtävän suorittamiselle. Ikääntynyt, vaikkakin hyvinkin huollettu pelastusauto on selvä riski kaikille tieliikenteen käyttäjille ja ennen kaikkea pelastushenkilöstölle itselleen.
Opinnäytetyössä selvitettiin perustietoja hyvinvointialueista ja pelastusajoneuvoista lukuarvoina. Tutkimuksellinen osuus oli perustietojen vertailua toisiinsa ja analyysin tekemistä saaduista tuloksista. Aineisto kerättiin Tilastokeskuksesta, Prontosta (Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto), henkilöhaastatteluista ja runsaasta määrästä painettua materiaalia tai verkkojulkaisuja. Aineistoa rajattiin käsittämään vain raskaita pelastusautoja ja niistäkin vain sammutusautoja, säiliösammutusautoja, säiliöautoja ja nostokalustoa.
Hyvinvointialueiden pelastuslaitosten toimenpiteiden perusteella voidaan todeta, että vuoden 2022 lopussa hyvinvointialueille siirtynyt pelastusajoneuvokalusto ei ole ollut silloisenkaan ajantasaista eikä käytettävyydeltään sopivaa kokonaisuudessaan. Pelastusautoja on paljon, mutta edelleen on nähtävissä, että pelastuslaitoksilla on runsaasti ylimääräistä pelastusautokalustoa tutkittuun tietoon perustuen.
Vanheneva pelastusautokalusto on uhka pelastustoimen tehokkuudelle. Maassa oli 2022 lopussa käytössä 165 Prontoon tilastoitua tässä opinnäytetyössä käsiteltyä ajoneuvoa, joiden valmistusvuosi oli 1965–1991 eli selvästi yli 30 vuotta vanhoja raskaita pelastusautoja. Tutkimuksessa oli mukana yli 1500 pelastusautoa, joten noin 11 % pelastusautoista oli yli 30 vuotta vanhoja. Vanhat pelastusautot ovat riski liikenteessä ihan normaaliajossakin, puhumattakaan hälytysajossa, jossa tekniikan kunto voi asettaa haasteita turvalliselle tehtävän suorittamiselle. Ikääntynyt, vaikkakin hyvinkin huollettu pelastusauto on selvä riski kaikille tieliikenteen käyttäjille ja ennen kaikkea pelastushenkilöstölle itselleen.