Oletettuun palonkehitykseen perustuva suunnittelu pelastustoiminnan johtajan päätöksenteon tukena

Abstract

Väestön muuttaessa enenevässä määrin kaupunkeihin myös rakennettu ympäristö tiivistyy ja kehittyy samassa yhteydessä. Rakennetun ympäristön tiivistyminen ja kustannustehokkuuden tavoittelu osaltaan lisää tarvetta poiketa taulukkomitoitusten perusteista ja suunnitella rakennuksia oletettuun palonkehitykseen perustuvin menetelmin. Tällaiset rakennukset määritellään paloluokkaan P0, jos rakennus on oleellisin osin suunniteltu perustuen oletettuun palonkehitykseen. Muutos pois taulukkomitoitetuista rakennuksista haastaa pelastustoiminnan johtajan kyvykkyydet päätösten teon yhteydessä. Pelastustoiminnan johtajan on ulkoapäin haastavampi tunnistaa rakennusten ominaisuudet ja hyödyntää ominaisuuksia rakennuspaloissa. Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta uudistui vuonna 2017, jolloin määriteltiin kyseinen uusi paloluokka P0. Haastetta pelastustoiminnan johtajalle lisää toimintamalli paloluokan määrittelyssä. Jos rakennus on osittain suunniteltu perustuen oletettuun palonkehitykseen, paloluokka määritellään perinteisesti luokkiin P1…P3. Etenkin tällöin toiminnallisesti suunnitellut ominaisuudet ovat ns. piilossa. Rakennuskohteisiin ennalta tutustuminen ja ennalta laaditut suunnitelmat pelastustoimien varalle nousevat suureen arvoon kompleksisissa rakennuksissa ja dynaamisissa onnettomuustilanteissa. Oletettuun palonkehitykseen perustuen toteutettujen rakennusten periaatteena on olla yhtä turvallinen kuin taulukkojen perusteella toteutettu rakennus. Tämä edellyttää kaikilta osapuolilta erityisosaamista ja ymmärrystä - viranomaiset mukaan lukien.

Opinnäytetyö laadittiin kirjallisuuskatsauksen ja esimerkkikohteiden pohjalta. Rakennuspalojen sammutusta ja pelastustoiminnan johtamista tarkasteltiin kansallisten ja muutaman ulkomaisen lähdeaineiston pohjalta. Oletettuun palonkehitykseen perustuen suunniteltuja ja toteutettuja rakennuksia saatiin esimerkkikohteiksi 18 kappaletta. Näistä tehtiin analyysi, jossa taulukoitiin oletettuun palonkehitykseen perustuvat ratkaisut sekä kohteen yleistiedot. Analyysin pohjalta etsittiin toistuvia ratkaisuja sekä kohteen yleispiirteitä. Työn yhteydessä haastateltiin pelastusviranomaisia P0-paloluokan rakennuksiin ja kohdesuunnitteluun liittyen.

Kirjallisuuskatsauksen pohjalta löydettiin tutkimusaukko liittyen pelastustoimintaan rakennuksissa, jotka on suunniteltu oletettuun palonkehitykseen perustuen. Esimerkiksi hiljattain julkaistussa Rakennuspalojen sammutusoppaassa on niukasti avattu pelastustoiminta tällaisissa rakennuksissa. Erityispiirteitä oli kuvattu osin epätarkasti tai miten erityispiirteet tulee ottaa huomioon pelastustoiminnan johtamisessa. Esimerkkikohteiden ristiintaulukoinnin perusteella nämä rakennukset ovat usein varustettu paloteknisillä laitteistoilla, kuten paloilmoitin ja koneellinen savunpoisto. Esimerkkirakennuksissa oli usein pidennetty poistumismatkoja ja/tai kasvatettu palo-osaston kokoa oletettuun palonkehitykseen perustuen. Osittain oletettuun palonkehitykseen perustuvia rakennuksia oli toteutettu kaikkiin paloluokkiin P1, P2 ja P3. Kaikissa esimerkkikohteissa oli hyödynnetty myös taulukoihin pohjautuvia suunnitteluratkaisuja.