Sisä-Suomen yhteistyöalueen ensiaskeleet : johtamisvalmiuden kehittäminen pelastuskomppania -muodostelmassa
Bragge, Sakari (2024)
Bragge, Sakari
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405069640
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405069640
Tiivistelmä
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alusta. Tämä tiesi muutoksia myös pelastusalalle, joka siirtyi kuntien vastuulta hyvinvointialueiden järjestettäväksi. Hyvinvointialueuudistuksen myötä myös pelastuslakia jouduttiin uudistamaan. Lakimuutosten myötä jokaisen hyvinvointialueen pelastuspalvelu on osa suurempaa maantieteellistä ja alueellista kokonaisuutta nimeltään yhteistyöalue. Yhteistyöalueet valmistelevat ja myöhemmin toteuttavat alueelliset rajat ylittävää pelastustoimen yhteistyötä varsinkin suurissa onnettomuuksissa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on osoittaa yhden yhteistyöalueen kohdalla, miten olannainen osa kokonaisuutta toimiva johtaminen on. Johtamista ja yhteistoiminnan valmiuksia tarkastellaan paneutumalla jokaisen yhteistyöalueen itsenäisen laitoksen johtamisohjeeseen. Johtamisohjeita tarkastelemalla, rajattuna pelastuskomppania muodostelmaan, pyritään tässä työssä tuomaan esiin ne kehittämiskohteet, joita vähäinen yhteistyö suunnitelmia laadittaessa aiheuttaa.
Opinnäytetyön aineistona käytettiin uusia pelastustoimeen liittyviä lakeja sekä asetuksia ja kolmen hyvinvointialueen pelastuspalvelun johtamisohjeita. Työssä käytettiin myös Pelastusopiston pelastustoiminnan johtamisen oppimateriaaleja.
Keskeisenä löydöksenä opinnäytetyön myötä voidaan todeta, että suomalainen veronmaksaja hyötyisi suuresti, jos pelastuslaitokset tekisivät vahvan ohjauksen ja valvonnan alaisena entistä tiiviimpää yhteistyötä, kuin on totuttu. Yhteistyö jo ennakoivasti yhteisten ja legitiimien aineistojen pohjalta helpottaisi onnettomuusuhkiin vastaamisen kykyä alueellisesti sekä kansallisesti.
Tämän opinnäytetyön antina voidaan pitää huomiota, että nykyinen johtamisohjeiden taso ja siten pelastusorganisaation rakentuminen ja tilanteiden aikainen johtaminen on liian sekavaa yhteistyön näkökulmasta. Tässä työssä ei ollut tarkoituksellista tehdä laitosten välistä laadullista vertailua, koska se ei ollut opinnäytetyön aihe. Työssä vertailtiin johtamisohjeita ensin keskenään, sitten ”Pelastusopiston malliin”. Tulosten hyödyntäminen työelämässä tulee eteen siinä vaiheessa, kun pelastuslaitokset alkavat valmistella konkreettisesti yhteistyöalueiden toimintaa. Silloin tulee ottaa laaja-alaiseen tarkasteluun yhteistyön esteenä olevat paikalliset mallit yhteisen kansallisen mallin tieltä. Samalla tehty työ toimii oivallisena harjoituksena tulevan, vielä suuremman pelastustoimen järjestämisvastuun muutoksen edellä.
Opinnäytetyön aineistona käytettiin uusia pelastustoimeen liittyviä lakeja sekä asetuksia ja kolmen hyvinvointialueen pelastuspalvelun johtamisohjeita. Työssä käytettiin myös Pelastusopiston pelastustoiminnan johtamisen oppimateriaaleja.
Keskeisenä löydöksenä opinnäytetyön myötä voidaan todeta, että suomalainen veronmaksaja hyötyisi suuresti, jos pelastuslaitokset tekisivät vahvan ohjauksen ja valvonnan alaisena entistä tiiviimpää yhteistyötä, kuin on totuttu. Yhteistyö jo ennakoivasti yhteisten ja legitiimien aineistojen pohjalta helpottaisi onnettomuusuhkiin vastaamisen kykyä alueellisesti sekä kansallisesti.
Tämän opinnäytetyön antina voidaan pitää huomiota, että nykyinen johtamisohjeiden taso ja siten pelastusorganisaation rakentuminen ja tilanteiden aikainen johtaminen on liian sekavaa yhteistyön näkökulmasta. Tässä työssä ei ollut tarkoituksellista tehdä laitosten välistä laadullista vertailua, koska se ei ollut opinnäytetyön aihe. Työssä vertailtiin johtamisohjeita ensin keskenään, sitten ”Pelastusopiston malliin”. Tulosten hyödyntäminen työelämässä tulee eteen siinä vaiheessa, kun pelastuslaitokset alkavat valmistella konkreettisesti yhteistyöalueiden toimintaa. Silloin tulee ottaa laaja-alaiseen tarkasteluun yhteistyön esteenä olevat paikalliset mallit yhteisen kansallisen mallin tieltä. Samalla tehty työ toimii oivallisena harjoituksena tulevan, vielä suuremman pelastustoimen järjestämisvastuun muutoksen edellä.