Kansainvälisen pelastustoiminnan koulutusten hyödyntäminen pelastuslaitoksilla
Koskinen, Kimmo (2024)
Koskinen, Kimmo
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405079772
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405079772
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten kansainvälisen pelastustoiminnan koulutuksia on hyödynnetty pelastuslaitoksilla. Tavoitteena oli tuottaa työn tilaajalle tietoa, miksi pelastuslaitokset hyödyntävät kansainvälisen pelastustoiminnan koulutuksia ja miten hyödyntäminen on vaikuttanut pelastuslaitosten arjessa. Tutkimusongelman perusteella tutkimusotteeksi valikoitui laadullinen tapaustutkimus, ja aineistoa kerättiin valmiista aineistoista sekä keväällä 2021 toteutetuista haastatte-luista. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä, joka painottui teemoitteluun.
Tutkimusongelmaa lähestyttiin pelastustoimen suorituskykyjen ja palvelujen tason määrittelyn mallin kautta, jota hyödynnettiin myös tulosten esittämisessä. Pelastuslaitokset hyödynsivät kansainvälisen pelastustoiminnan koulutuksia pääasiassa vastatakseen lakisääteisiin velvoitteisiinsa ja kehittääkseen pelastuslaitoksen toimintaa joko suorituskykyjen tai kansainvälisten verkostojen avulla. Hyödyntäminen vaikutti pelastuslaitosten arjessa hyvin vaihtelevasti pelastuslaitoksen kansainvälisen aktiivisuuden ja sen mukaan, osallistuiko pelastuslaitos kansainväliseen avun antamiseen tarkoitettuun muodostelmaan vai ei. Pelastuslaitokset olivat myös kirjanneet koulutusten hyödyntämistä palvelutasopäätöksiin hyvin vaihtelevasti ja pääsääntöisesti puutteellisesti.
Tulosten perusteella pelastuslaitoksilla ei ollut lakisääteistä velvoitetta osallistua kansainvälisen pelastustoiminnan koulutuksiin, mutta koulutusten kautta pelastuslaitoksille oli tarjolla sellaisia hyötyjä, joiden perusteella osallistuminen saattoi olla hyvinkin perusteltua. Hyödyntämisen onnistumisessa pelastuslaitoksen johdon rooli, koulutustarpeiden ja -tarjonnan analyysi sekä suunnitelmallinen ja johdettu toiminta korostuivat. Jatkotutkimusmahdollisuuksia tunnistettiin useita, muun muassa pelastuslaitosten johdon tietotarpeiden kartoittaminen kansainväliseen toimintaan liittyen.
Tutkimusongelmaa lähestyttiin pelastustoimen suorituskykyjen ja palvelujen tason määrittelyn mallin kautta, jota hyödynnettiin myös tulosten esittämisessä. Pelastuslaitokset hyödynsivät kansainvälisen pelastustoiminnan koulutuksia pääasiassa vastatakseen lakisääteisiin velvoitteisiinsa ja kehittääkseen pelastuslaitoksen toimintaa joko suorituskykyjen tai kansainvälisten verkostojen avulla. Hyödyntäminen vaikutti pelastuslaitosten arjessa hyvin vaihtelevasti pelastuslaitoksen kansainvälisen aktiivisuuden ja sen mukaan, osallistuiko pelastuslaitos kansainväliseen avun antamiseen tarkoitettuun muodostelmaan vai ei. Pelastuslaitokset olivat myös kirjanneet koulutusten hyödyntämistä palvelutasopäätöksiin hyvin vaihtelevasti ja pääsääntöisesti puutteellisesti.
Tulosten perusteella pelastuslaitoksilla ei ollut lakisääteistä velvoitetta osallistua kansainvälisen pelastustoiminnan koulutuksiin, mutta koulutusten kautta pelastuslaitoksille oli tarjolla sellaisia hyötyjä, joiden perusteella osallistuminen saattoi olla hyvinkin perusteltua. Hyödyntämisen onnistumisessa pelastuslaitoksen johdon rooli, koulutustarpeiden ja -tarjonnan analyysi sekä suunnitelmallinen ja johdettu toiminta korostuivat. Jatkotutkimusmahdollisuuksia tunnistettiin useita, muun muassa pelastuslaitosten johdon tietotarpeiden kartoittaminen kansainväliseen toimintaan liittyen.