Asiakkaan rooli muutoksessa: TE-palvelut 2024-uudistuksen valmistelua Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueella
Telanne, Tuija (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050810333
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050810333
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on kehittämistyö, jonka tarkoituksena on kerätä kyselyn avulla työnhakija-asiakkaiden näkemyksiä ja palveluntarpeita rakennusaineiksi valmisteilla olevan Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen muodostamiseen. TE-palvelut siirtyvät kuntien vastuulle ja 45 työllisyysaluetta aloittaa työvoimaviranomaisen roolissa 1.1.2025 alkaen.
Yhteistyötahona ja työn tilaajajana toimi Äänekosken kaupungin työllisyyspalvelut. Kehittämismenetelmänä käytettiin yhteiskehittämistä ja määrällistä menetelmää. Kyselyn aineistonkeruu suoritettiin perusjoukolta anonyymillä sähköisellä kyselyllä, jossa vastaaminen perustui vapaaehtoisuuteen. Yhteiskehittämistä tapahtui valmisteluryhmän kanssa työpajatyöskentelyssä, jossa kyselyn tuloksia jatkojalostettiin osallistavan menetelmän avulla.
Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen muodostavat TE-palvelut 2024-uudistuksen valmistelu ja sitä edeltävät valtakunnalliset kuntakokeilut sekä työnhakija-asiakkaan resilienssikyky jatkuviin muutoksiin uudistuksen monivaiheisen valmisteluprosessin aikana. TE-palvelut 2024-uudistus esitellään niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla.
Tavoitteena on, että toimeksiantaja voi hyödyntää kehittämisehdotuksia Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen valmisteluvaiheessa ja kohdentaa työllisyyspalvelujen resursseja tavoitteellisesti. Toimeksiantaja voi tarvittaessa toistaa kyselyn uudelleen ja saada siten vertailtavaa tietoa työllisyyspalveluiden vaikuttavuudesta ja kehittämistarpeista.
Alueellisesti asiakkaat tavoitettiin kyselyllä Äänekoskella, mutta muilla alueilla heitä ei tavoitettu. Vastauksista ilmeni, että tuleva uudistus oli valtaosalle vastaajista lähes tuntematon. Uuteen työvoimaviranomaiseen suhtauduttiin pääosin luottavaisesti. Eniten vastaajat toivoivat apua työpaikkojen etsimiseen ja oman työkyvyn selvittämiseen. Yli puolet vastaajista ei kokenut tarvitsevansa ulkopuolista apua työnhakuunsa ja yhtä moni vastaajista korosti työnhaussaan omaa aktiivisuuttaan ja verkostojensa tärkeyttä.
Kyselyn tulosten ja työpajatyöskentelyn perusteella rakentui tuotos, joka käsittää viisi tärkeintä kehittämisehdotusta Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen palvelurakenteiden valmistelutyöhön ja uudistuksen viestintään.
Yhteistyötahona ja työn tilaajajana toimi Äänekosken kaupungin työllisyyspalvelut. Kehittämismenetelmänä käytettiin yhteiskehittämistä ja määrällistä menetelmää. Kyselyn aineistonkeruu suoritettiin perusjoukolta anonyymillä sähköisellä kyselyllä, jossa vastaaminen perustui vapaaehtoisuuteen. Yhteiskehittämistä tapahtui valmisteluryhmän kanssa työpajatyöskentelyssä, jossa kyselyn tuloksia jatkojalostettiin osallistavan menetelmän avulla.
Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen muodostavat TE-palvelut 2024-uudistuksen valmistelu ja sitä edeltävät valtakunnalliset kuntakokeilut sekä työnhakija-asiakkaan resilienssikyky jatkuviin muutoksiin uudistuksen monivaiheisen valmisteluprosessin aikana. TE-palvelut 2024-uudistus esitellään niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla.
Tavoitteena on, että toimeksiantaja voi hyödyntää kehittämisehdotuksia Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen valmisteluvaiheessa ja kohdentaa työllisyyspalvelujen resursseja tavoitteellisesti. Toimeksiantaja voi tarvittaessa toistaa kyselyn uudelleen ja saada siten vertailtavaa tietoa työllisyyspalveluiden vaikuttavuudesta ja kehittämistarpeista.
Alueellisesti asiakkaat tavoitettiin kyselyllä Äänekoskella, mutta muilla alueilla heitä ei tavoitettu. Vastauksista ilmeni, että tuleva uudistus oli valtaosalle vastaajista lähes tuntematon. Uuteen työvoimaviranomaiseen suhtauduttiin pääosin luottavaisesti. Eniten vastaajat toivoivat apua työpaikkojen etsimiseen ja oman työkyvyn selvittämiseen. Yli puolet vastaajista ei kokenut tarvitsevansa ulkopuolista apua työnhakuunsa ja yhtä moni vastaajista korosti työnhaussaan omaa aktiivisuuttaan ja verkostojensa tärkeyttä.
Kyselyn tulosten ja työpajatyöskentelyn perusteella rakentui tuotos, joka käsittää viisi tärkeintä kehittämisehdotusta Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen palvelurakenteiden valmistelutyöhön ja uudistuksen viestintään.