Saavutettava alkukartoitus nuoren sijoituksen alkuvaiheessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön kehittämistarve keskittyi nuorten alkukartoitusprosessiin Sospro oy:n lastensuojelun yksiköissä, erityisesti sellaisten nuorten kohdalla, joilla on todettu olevan neuropsykiatrisia sekä lukemiseen ja hahmottamiseen liittyviä haasteita. Tavoitteena oli luoda saavutettavampi alkukartoituslomake, jonka avulla voidaan lisätä nuorten osallistumista, ja saada tarkempaa tietoa heidän tarpeistaan ja tilanteestaan. Opinnäytetyössä hyödynnettiin tapaustutkimusta ja strukturoitua sekä puolistrukturoitua lomakehaastattelua, jotka valikoituivat menetelmiksi helposti saavutettavien ominaisuuksiensa vuoksi. Opinnäytetyön tilaajana toimi Sospro oy.

Opinnäytetyön tuotoksena syntyi alkukartoituslomake, joka kehitettiin erityisesti laitokseen sijoitettuja nuoria varten Sospro oy:ssä jo käytössä olevan alkukartoituslomakkeen pohjalta. Lomakkeen helppokäyttöisyyttä testattiin neuropsykiatrisesti oireileviin ja erilaisista käytöshäiriöistä kärsiviin nuoriin erikoistuneissa yksiköissä. Alkukartoituksen täytti yhteensä viisi nuorta, jonka lisäksi nuoret ja nuorten omaohjaajat täyttivät palautelomakkeen, jossa pyydettiin palautetta alkukartoituslomakkeen helppokäyttöisyydestä. Alkukartoituslomakkeiden täyttöaste oli 100%, joka tarkoittaa sitä, että jokaiseen kysymykseen vastattiin, eikä lomakkeisiin jäänyt tyhjiä kohtia.

Vaikka tässä opinnäytetyössä vastausten laatua ei tarkasteltu, havaittiin, että hymiöiden avulla annetut vastaukset olivat pääosin positiivisempia kuin negatiivisia, lukuun ottamatta koulunkäyntiin liittyviä vastauksia. Tästä voisi päätellä, että sijoitetuilla nuorilla on sijoituksesta huolimatta positiivisia ajatuksia omasta tilanteestaan. Lisäksi avoimiin kysymyksiin saadut vastaukset antoivat hyvän kuvan nuorten mielialasta ja ajatuksista sijoituksen suhteen. Nuoret arvioivat lomakkeen helppokäyttöiseksi keskiarvolla 4,6. Omaohjaajat eivät nähneet merkittäviä parannusehdotuksia lomakkeen ulkoasuun tai rakenteeseen, ja epäselvyyksiä koettiin olevan vain vähän. Palautteesta voidaan päätellä, että lomake koettiin melko helpoksi täyttää ja helposti ymmärrettäväksi, mikä viittaa siihen, että strukturoitu lomakehaastattelu menetelmänä sopii hyvin tähän tarkoitukseen. Hymiöiden käyttö vastaamisessa koettiin erityisen selkeäksi ja toimivaksi.

Vaikka lomakkeen täytti vain viisi nuorta, voidaan varovasti päätellä, että opinnäytetyönä kehitetystä saavutettavasta alkukartoituslomakkeesta voi olla hyötyä alkukartoitusprosessissa, erityisesti nuorille, joilla on neuropsykiatrisia tai lukihaasteita.