Teleoperaattorialan myymälöissä työskentelee lähinnä nuoria miehiä : pitäisikö asialle tehdä jotain?
Harjula, Jenita; Laakso, Hanna (2024)
Harjula, Jenita
Laakso, Hanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051311437
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051311437
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia teleoperaattorialalla havaittavaa ilmiötä, jossa työntekijät ovat pääasiassa nuoria 20–25-vuotiaita miehiä. Tutkimuksessa pyrittiin ymmärtämään ilmiötä ja sen taustalla vaikuttavia tekijöitä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää rekrytointiprosessin avulla keinoja, joilla voidaan lisätä myymälähenkilökunnan monimuotoisuutta ja työn houkuttavuutta yli 30-vuotiaissa työnhakijoissa sukupuolesta riippumatta. Ikäjakaumaa nostamalla saadaan työyhteisöön erilaista kokemusta ja osaamista. Tämä mahdollistaa paremman palvelukokemuksen eri ikäryhmiä edustaville asiakkaille. Ikäjakauman nostaminen auttaa vastaamaan työvoiman saatavuuden haasteisiin. Se tarjoaa mahdollisuuden työllistää eri-ikäisiä työntekijöitä ja edistää laajemmin työllisyyttä.
Kehittämistarpeen taustalla olivat opinnäytetyön tekijöiden omat kokemukset pitkäaikaisesta työyhteisöstään ja aiemmat tutkimukset, jotka viittasivat alalla vallitsevaan ilmiöön. Opinnäytetyön tietoperustassa tarkasteltiin, kuinka mielikuvat naisten- ja miestentöistä vaikuttavat työnhakuun sekä vuokratyön houkuttelevuutta. Lisäksi pohdittiin väestön ikääntymisen vaikutusta työmarkkinoihin. DNA:n vastuullisuusviestinnässä korostetaan monimuotoisuuden edistämistä muun muassa naisten ja eri-ikäisien rekrytoinneilla ja näiden työurien edistämisillä. Tutkimus liittyy vahvasti DNA:n vastuullisuustavoitteisiin.
Opinnäytetyö tehtiin toiminnallisena kehittämishankkeena. Tutkimuksessa sovellettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusotetta. Käytetyt tutkimusmenetelmät olivat kysely, kokeilu ja teemakirjoittaminen. Aineiston analyysissä hyödynnettiin sekä teorialähtöistä että aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimukseen osallistui tilaajayrityksen myymälähenkilökunta, josta erityisenä kohderyhmänä olivat yli 30-vuotiaat työntekijät.
Opinnäytetyön tuloksena laadittiin kehitysehdotus. Se sisältää suosituksia työpaikkailmoitukseen, haastattelukäytäntöihin ja työnantajamielikuvaan liittyviin materiaaleihin.
Tutkimuksen viitekehyksen avulla on mahdollista tutkia ja arvioida rekrytointiviestinnän vaikutuksia hakijakuntaan sekä sitä, miten monimuotinen ikäjakauma voi parantaa työyhteisöä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää rekrytointiprosessin avulla keinoja, joilla voidaan lisätä myymälähenkilökunnan monimuotoisuutta ja työn houkuttavuutta yli 30-vuotiaissa työnhakijoissa sukupuolesta riippumatta. Ikäjakaumaa nostamalla saadaan työyhteisöön erilaista kokemusta ja osaamista. Tämä mahdollistaa paremman palvelukokemuksen eri ikäryhmiä edustaville asiakkaille. Ikäjakauman nostaminen auttaa vastaamaan työvoiman saatavuuden haasteisiin. Se tarjoaa mahdollisuuden työllistää eri-ikäisiä työntekijöitä ja edistää laajemmin työllisyyttä.
Kehittämistarpeen taustalla olivat opinnäytetyön tekijöiden omat kokemukset pitkäaikaisesta työyhteisöstään ja aiemmat tutkimukset, jotka viittasivat alalla vallitsevaan ilmiöön. Opinnäytetyön tietoperustassa tarkasteltiin, kuinka mielikuvat naisten- ja miestentöistä vaikuttavat työnhakuun sekä vuokratyön houkuttelevuutta. Lisäksi pohdittiin väestön ikääntymisen vaikutusta työmarkkinoihin. DNA:n vastuullisuusviestinnässä korostetaan monimuotoisuuden edistämistä muun muassa naisten ja eri-ikäisien rekrytoinneilla ja näiden työurien edistämisillä. Tutkimus liittyy vahvasti DNA:n vastuullisuustavoitteisiin.
Opinnäytetyö tehtiin toiminnallisena kehittämishankkeena. Tutkimuksessa sovellettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusotetta. Käytetyt tutkimusmenetelmät olivat kysely, kokeilu ja teemakirjoittaminen. Aineiston analyysissä hyödynnettiin sekä teorialähtöistä että aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimukseen osallistui tilaajayrityksen myymälähenkilökunta, josta erityisenä kohderyhmänä olivat yli 30-vuotiaat työntekijät.
Opinnäytetyön tuloksena laadittiin kehitysehdotus. Se sisältää suosituksia työpaikkailmoitukseen, haastattelukäytäntöihin ja työnantajamielikuvaan liittyviin materiaaleihin.
Tutkimuksen viitekehyksen avulla on mahdollista tutkia ja arvioida rekrytointiviestinnän vaikutuksia hakijakuntaan sekä sitä, miten monimuotinen ikäjakauma voi parantaa työyhteisöä.