Etätyön vaikutukset ja mahdollisuudet osana henkilöstön työhyvinvointia

Abstract

Yhteiskunnan jatkuvasti kehittyessä ja digitalisoituessa etätyöstä on tullut yhä merkittävämpi osa monien organisaatioiden työkulttuuria. Erityisesti viime vuosina globalisoituminen, teknologian kehittyminen ja muuttuvat työmarkkinat ovat edistäneet etätyön suosiota. Tämä kehitys asettaa uusia haasteita ja mahdollisuuksia organisaatioiden henkilöstön työhyvinvoinnille.

Opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus perustuu selvitystyölle siitä, miten etätyö mahdollisesti voi osaltaan vaikuttaa joko suorasti tai epäsuorasti yksilön tasolla omaan koettuun työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen, sekä mitä mahdollisuuksia etätyö luo suhteessa työhyvinvointiin.

Opinnäytetyön tietoperustassa käsitellään opinnäytetyön kannalta oleellisia käsitteitä, joita ovat etätyö, hybridityö, työhyvinvointi etätöissä, työssäjaksaminen, yhteisöllisyyden haasteet etätöissä, etäjohtamisen merkitys ja haasteet osana työhyvinvointia, työhyvinvoinnin johtaminen etätöissä ja tuottavuus.

Opinnäytetyö on tehty Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:lle, ja opinnäytetyön tutkimuksen perusjoukkona on toiminut SAK:n henkilöstö. Etätyön vaikutuksia ja mahdollisuuksia osana henkilöstön työhyvinvointia on tutkittu tilaaja organisaation henkilöstön näkökulmasta.

Tästä opinnäytetyöstä saatuja tutkimustuloksia voidaan hyvin hyödyntää myös muissa vastaavanlaisissa asiantuntijaorganisaatioissa ja ammattiyhdistysliikekentässä osana henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämistä etätyön käytänteitä kehittäen ja hyödyntäen.

As contemporary society continues to evolve and digitize, remote work has become an increasingly significant part of many organizations' work culture. Particularly in recent years, globalization, technological advancements, and changing labor markets have promoted the popularity of remote work. This development poses new challenges and opportunities for the well-being of organizations' personnel.

The objective and purpose of the thesis are based on an investigation of how remote work may potentially influence, either directly or indirectly, an individual's perceived work well-being and ability to cope with work, as well as what opportunities remote work creates in relation to well-being at work.

In the theoretical framework of the thesis, essential concepts related to the thesis are discussed, including remote work, hybrid work, well-being in remote work, coping with work demands, challenges of building community in remote work, the significance, and challenges of remote leadership as part of well-being, well-being management in remote work, and productivity.

The thesis was commissioned by the Central Organization of Finnish Trade Unions SAK, and the study's population consisted of SAK's personnel. The effects and opportunities of remote work as part of personnel well-being have been examined from the perspective of the client organization's personnel.

The research findings from this thesis can be effectively utilized in other similar expert organizations and within the trade union movement as part of developing and utilizing remote work practices to enhance personnel well-being.