Kouluvalmentaja oppilasyhteisön hyvinvoinnin edistäjänä: oppilaskyselyt sosiaalipedagogisen intervention suunnittelussa

Abstract

Kouluvalmentaja on koulun toimintaympäristössä työskentelevä, opetusvelvollisuuteen sitomaton ja helposti lähestyttävä aikuinen, joka tukee kouluun kiinnittymistä ja vahvistaa myönteistä toimintakulttuuria. Kouluvalmentajien positiivisesta vaikutuksesta oppilasyhteisöihin on runsaasti näyttöä. Opinnäytetyöni sisältää ajantasaisen katsauksen julkaisuista, joissa on tutkittu kouluvalmentajan työtä ja tehty ehdotuksia sen käytännöiksi.

Opinnäytetyöni tilaajana toimi keskisuuri koulu Etelä-Suomesta, jossa työskentelen kouluvalmentajana. Keväällä 2023 teetetyn Kouluterveyskyselyn tulokset osoittivat kohderyhmässä heikentyneitä osa-alueita, joiden parantamiseksi haluttiin suunnata kouluvalmentajan resurssia. Kouluterveyskyselyn aineisto jätti kuitenkin aukkoja sen suhteen, mihin luokkaryhmiin resurssi kannattaisi kohdentaa. Epäilyksiä heräsi myös tulosten luotettavuudesta. Sain syksyllä 2023 tehtäväkseni suunnitella uuden kyselyn sekä kyselytilanteen mallin, joilla pyrittiin paikkaamaan Kouluterveyskyselyn jättämät aukot. Kyselyn tulisi tuottaa ajantasaista tietoa, joka olisi luokkaryhmittäin eroteltavissa ja perustuisi oppilaiden käsitteellisen ymmärryksen varmistamiseen. Kutsun kehittämääni kyselyä Hyvinvointikyselyksi. Tämä kohdistettiin Kouluterveyskyselyä laajemmin kaikille koulun 3.–6. luokille. Sen tulokset toimivat oppilaiden kouluhyvinvoinnin edistämiseksi tarkoitetun sosiaalipedagogiseen intervention suuntaajana. Kyselylomakkeen lisäksi suunnittelin kyselytilanteen mallin, johon kuuluu lomakkeessa käytettyjä käsitteitä selventävä osuus. Käymällä oppilaiden kanssa jokainen kyselyn käsite läpi vaihe vaiheelta ennen yhtäaikaista vastaamista kysymyksiin, tulosten luotettavuus kasvoi. Tämän mallin kautta kyselytilanteesta tuli samalla oppimistilanne.

Hyvinvointikysely tuotti myönteisellä tavalla Kouluterveyskyselystä poikkeavia tuloksia, joita opinnäytetyössäni esittelen ja vertailen muiden oppilaskyselyiden tuloksiin. Aineisto myös paljasti, että interventio olisi tarpeen, mutta suunnattava eri kohteisiin ja osa-alueisiin kuin mihin alustavasti aiottiin. Ehdotan opinnäytetyössäni, että tuottaakseen luotettavaa ja intervention mahdollistavaa tietoa oppilasyhteisön koulukokemuksesta, yleisimmin käytetyt kyselyt hyötyvät uudenlaisen kyselyn ja kyselytilanteen mallin lisäämisestä rinnalleen. Kehittämäni Hyvinvointikysely, Hyvinvointikyselyn tietoperusta ja kyselytilanteen malli ovat avaus tähän suuntaan. Materiaali on vapaasti ladattavissa opinnäytetyöni liitteenä ja muokattavissa minkä tahansa koulun tarpeiden mukaiseksi.