Kehollinen harjoittaminen osallisuuden ja toimijuuden tukena: toimintatutkimus hankkeessa Olemisen Riemu!
Kautto, Inkeri; Kautto, Inkeri (2024)
Kautto, Inkeri
Kautto, Inkeri
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051612444
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051612444
Tiivistelmä
Nuorten hyvinvointi, osallisuus ja syrjäytyminen ovat ajankohtaisia aiheita nopeasti muuttuvassa maailmassa sekä yhteisöpedagogiikan ammattialalla. Opinnäytetyöni tutkii kehollisen harjoittamisen mahdollisuuksia osallisuuden ja toimijuuden kokemisessa ja tukemisessa teorian sekä kerätyn aineiston avulla.
Opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä ovat osallisuus, toimijuus, dialogisuus, kehollisuus sekä kehotietoisuus. Teoriapohja rakentuu kyseisten käsitteiden varaan. Nuorten ajankuva ja kehollisen harjoittamisen kuvaus toimivat tietopohjanolennaisina osina. Tilaajana opinnäytetyölle toimii Euroopan solidaarisuusrahaston rahoittama Olemisen Riemu! -hanke. Hanke on lähtöisin nuorten aloitteesta ja se pyrkii vastaamaan tarpeeseen hyvinvoinnista ja levosta suorituskeskeisyyden vastapainona. Hankkeessa toteutettu nuorille aikuisille suunnattu viikonloppu, jossa opinnäytetyön aineisto kerättiin. Viikonlopulla hyödynnettiin kehollisia menetelmiä.
Opinnäytetyön menetelmänä toimii laadullinen toimintatutkimus ja aineistonkeruumenetelmänä ryhmähaastattelu. Ryhmähaastattelu osoittaa, että kehollisella harjoittamisella on positiivisia vaikutuksia läsnäolon lisääntymisen muodossa. Nuorten itsemyötätunto, tunnesäätely, kanssakäyminen, päätöksenteko helpottuivat kehollisen harjoittamisen myötä. Osallisuuden vahvistumista tapahtui aineistonkeruun viikonlopussa. Aineisto tuo esiin lisäksi kehollisen harjoittamisen haasteita liittyen suorituspaineisiin, omista ympäristöistä opittuihin malleihin sekä kehollisuuden ulottuvuuden herkkäluontoisuuteen.
Opinnäytetyö avaa näkymää kehollisesta ulottuvuudesta sosiaali- ja kasvatusalan ammattipätevyytenä. Yhteisöpedagogiikan alalla keho-orientoitunut työote on vielä suhteellisen tuntematon. Kehollisuuden ottaminen osaksi työskentelyä tuo monipuolisuutta toiminnallisten ja ilmaisullisten menetelmien käyttöön. Kinesteettinen ulottuvuus avaa asiakkaan kohtaamista virittäytyneemmin sekä huomioi asiakkaiden erilaisia vahvuuksia ilmaista itseä. Kehollisen harjoittamisen hyödyntämiseen ammattilaisen on tärkeä ymmärtää mahdolliset haasteet ja tavat niiden kanssa toimimiseen. Sensitiivinen sekä traumainformoitu työote on tärkeä lähestymiskulma keholliseen harjoittamiseen ja sen hyödyntämiseen työkentällä. Suomenkielistä tutkimusta on aiheesta vähän, ja kattavamman ymmärryksen ja tulosten saamiseen laajemman tutkimuksen tekeminen olisikin tärkeää. The wellbeing of youth, inclusion and exclusion are issues in a rapidly changing world and in the field of community education. In this thesis, the possibilities of embodied practices in experiencing and supporting inclusion and agency are explored through theory and collected material.
The central themes of the thesis are inclusion, agency, dialog, embodiment and body awareness. The theoretical basis is built on these themes. Describing he current world of youth and emodied practicing are essential parts of the theory. The thesis was comissioned by Olemisen Riemu! -project that was funded by the European Solidarity Corps. The project got initiated by young people and aims to meet the need for well-being and rest as a counterbalance to the pressure of performance. The project organised a weekend for young adults, where the data for this thesis was collected. Embodied methods were used during the weekend.
The method of the thesis is qualitative action research and the data collection method is a group interview. The group interview shows that embodied practises have positive effects on deepening presence. The youth‘s selfcompassion, emotional regulation, interaction and decision-making became easier by embodied practicing. The experience of participation got strenghtened during the weekend of data collection. The data also highlight the challenges of embodied practice in relation to performance pressures, patterns learned from different environments and the sensitivity of the bodily dimension.
The thesis opens up a perspective on the bodily dimension as a professional competence in the social and educational field. Body-oriented approach brings diversity to the use of action based and expressive methods. The kinesthetic dimension opens up the possibility of meeting the client in a more attuned way. It also takes into account the different strengths of clients in expressing themselves. To use embodied practices, it is important for the professional to understand the potential challenges and ways of working with them. A sensitive and trauma-informed approach is important to embodied practices in using them professionally. There are only few finnish studies on the topic, and for a broader understanding, more research is important.
Opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä ovat osallisuus, toimijuus, dialogisuus, kehollisuus sekä kehotietoisuus. Teoriapohja rakentuu kyseisten käsitteiden varaan. Nuorten ajankuva ja kehollisen harjoittamisen kuvaus toimivat tietopohjanolennaisina osina. Tilaajana opinnäytetyölle toimii Euroopan solidaarisuusrahaston rahoittama Olemisen Riemu! -hanke. Hanke on lähtöisin nuorten aloitteesta ja se pyrkii vastaamaan tarpeeseen hyvinvoinnista ja levosta suorituskeskeisyyden vastapainona. Hankkeessa toteutettu nuorille aikuisille suunnattu viikonloppu, jossa opinnäytetyön aineisto kerättiin. Viikonlopulla hyödynnettiin kehollisia menetelmiä.
Opinnäytetyön menetelmänä toimii laadullinen toimintatutkimus ja aineistonkeruumenetelmänä ryhmähaastattelu. Ryhmähaastattelu osoittaa, että kehollisella harjoittamisella on positiivisia vaikutuksia läsnäolon lisääntymisen muodossa. Nuorten itsemyötätunto, tunnesäätely, kanssakäyminen, päätöksenteko helpottuivat kehollisen harjoittamisen myötä. Osallisuuden vahvistumista tapahtui aineistonkeruun viikonlopussa. Aineisto tuo esiin lisäksi kehollisen harjoittamisen haasteita liittyen suorituspaineisiin, omista ympäristöistä opittuihin malleihin sekä kehollisuuden ulottuvuuden herkkäluontoisuuteen.
Opinnäytetyö avaa näkymää kehollisesta ulottuvuudesta sosiaali- ja kasvatusalan ammattipätevyytenä. Yhteisöpedagogiikan alalla keho-orientoitunut työote on vielä suhteellisen tuntematon. Kehollisuuden ottaminen osaksi työskentelyä tuo monipuolisuutta toiminnallisten ja ilmaisullisten menetelmien käyttöön. Kinesteettinen ulottuvuus avaa asiakkaan kohtaamista virittäytyneemmin sekä huomioi asiakkaiden erilaisia vahvuuksia ilmaista itseä. Kehollisen harjoittamisen hyödyntämiseen ammattilaisen on tärkeä ymmärtää mahdolliset haasteet ja tavat niiden kanssa toimimiseen. Sensitiivinen sekä traumainformoitu työote on tärkeä lähestymiskulma keholliseen harjoittamiseen ja sen hyödyntämiseen työkentällä. Suomenkielistä tutkimusta on aiheesta vähän, ja kattavamman ymmärryksen ja tulosten saamiseen laajemman tutkimuksen tekeminen olisikin tärkeää.
The central themes of the thesis are inclusion, agency, dialog, embodiment and body awareness. The theoretical basis is built on these themes. Describing he current world of youth and emodied practicing are essential parts of the theory. The thesis was comissioned by Olemisen Riemu! -project that was funded by the European Solidarity Corps. The project got initiated by young people and aims to meet the need for well-being and rest as a counterbalance to the pressure of performance. The project organised a weekend for young adults, where the data for this thesis was collected. Embodied methods were used during the weekend.
The method of the thesis is qualitative action research and the data collection method is a group interview. The group interview shows that embodied practises have positive effects on deepening presence. The youth‘s selfcompassion, emotional regulation, interaction and decision-making became easier by embodied practicing. The experience of participation got strenghtened during the weekend of data collection. The data also highlight the challenges of embodied practice in relation to performance pressures, patterns learned from different environments and the sensitivity of the bodily dimension.
The thesis opens up a perspective on the bodily dimension as a professional competence in the social and educational field. Body-oriented approach brings diversity to the use of action based and expressive methods. The kinesthetic dimension opens up the possibility of meeting the client in a more attuned way. It also takes into account the different strengths of clients in expressing themselves. To use embodied practices, it is important for the professional to understand the potential challenges and ways of working with them. A sensitive and trauma-informed approach is important to embodied practices in using them professionally. There are only few finnish studies on the topic, and for a broader understanding, more research is important.