Koulunuorisotyön kirkastaminen Espoossa : mittariston luominen työn tilastoimiseksi
Palander, Anu (2024)
Palander, Anu
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051612756
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051612756
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää millaisia koulunuorisotyön tehtäviä, minkälainen rooli nuorisotyöntekijällä on kouluilla ja mitä asioita on tärkeä tilastoida kouluissa tehtävässä nuorisotyössä.
Tämän opinnäytetyön tilaaja on Espoon kaupungin nuorisopalvelut, jonka tehtävänä on luoda nuorille mahdollisuuksia harrastamiseen, vapaa-ajan viettoon sekä elämyksien kokemiseen. Espoon kaupungin nuorisopalvelut saivat erityisavustuksen aluehallintovirastolta muun muassa nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja kouluyhteisöön kiinnittymisen vahvistamiseen. Hankkeen tavoitteena on yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen nuorisotyöllisin menetelmin ja samalla jo olemassa olevien koulujen resurssien ja käytäntöjen vahvistaminen.
Opinnäytetyöni tietoperustassa käsitelen koulunuorisotyön käsitettä mukaillen Kunnallisen kehittämiverkosto Kanuunan (2022) laatimien kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävän nuorisotyön kriteerien pohjalta. Kehittämistyöni menetelminä käytin aivoriihtä, haastatteluja, sekä benchmarkingia.
Kehittämistyön tulokset osoittivat vailla arviointivelvollisuutta olevan kiireettömän ja läsnäolevan ammattilaisen merkityksen kouluympäristössä. Aineistosta nousseita koulunuorisotyöntekijän tehtävistä osa koettiin mahdottomaksi tilastoida. Tulosten pohjalta ehdotin tilastoitavia asioita Espoon kaupungin koulunuorisotyön hankkeelle, muun muassa merkitykselliset kohtaamiset ja pientyhmätoiminta.
Tämän opinnäytetyön tilaaja on Espoon kaupungin nuorisopalvelut, jonka tehtävänä on luoda nuorille mahdollisuuksia harrastamiseen, vapaa-ajan viettoon sekä elämyksien kokemiseen. Espoon kaupungin nuorisopalvelut saivat erityisavustuksen aluehallintovirastolta muun muassa nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja kouluyhteisöön kiinnittymisen vahvistamiseen. Hankkeen tavoitteena on yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen nuorisotyöllisin menetelmin ja samalla jo olemassa olevien koulujen resurssien ja käytäntöjen vahvistaminen.
Opinnäytetyöni tietoperustassa käsitelen koulunuorisotyön käsitettä mukaillen Kunnallisen kehittämiverkosto Kanuunan (2022) laatimien kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävän nuorisotyön kriteerien pohjalta. Kehittämistyöni menetelminä käytin aivoriihtä, haastatteluja, sekä benchmarkingia.
Kehittämistyön tulokset osoittivat vailla arviointivelvollisuutta olevan kiireettömän ja läsnäolevan ammattilaisen merkityksen kouluympäristössä. Aineistosta nousseita koulunuorisotyöntekijän tehtävistä osa koettiin mahdottomaksi tilastoida. Tulosten pohjalta ehdotin tilastoitavia asioita Espoon kaupungin koulunuorisotyön hankkeelle, muun muassa merkitykselliset kohtaamiset ja pientyhmätoiminta.