Hankeosaamisen tunnistaminen kulttuuri- ja luovilla aloilla
Romppanen, Jenna (2024)
Romppanen, Jenna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052816719
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052816719
Tiivistelmä
Kulttuuri- ja luoviin aloihin kohdistuu globaaleja sekä toimialakohtaisia muutosvoimia, jotka ovat luoneet alan toimijoille uusia kehittämistarpeita. Alojen keskeinen kehittämistyön väline on hanketoiminta. Tämä opinnäytetyö käsittelee hankeosaamisen tunnistamista. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää millaista hankeosaamista kulttuuri- ja luovien alojen hankesuunnittelu edellyttää sekä millaisista osatekijöistä hankeosaaminen muodostuu. Opinnäytetyön tilaaja on valtakunnallinen Luova verkko -koordinaatiohanke.
Opinnäytetyössä käytetyt menetelmät olivat strukturoimaton havainnointi ja teemahaastattelu. Havainnoinnin kohteena oli Luova verkko -koordinaatiohankkeen Ideasta hankkeeksi -työpaja, johon osallistui kulttuuri- ja luovan alan toimijoita. Havainnoinnin avulla selvitettiin hankeosaamisen ilmenemistä sekä hankesuunnitteluun liittyviä haasteita. Teemahaastatteluihin osallistui kaksi hankeasiantuntijaa ja kaksi rahoitusasiantuntijaa. Haastattelujen avulla selvitettiin asiantuntijoiden mielipiteitä ja kokemuksia liittyen hankeosaamisen määrittelyyn ja tunnistamiseen. Opinnäytetyön analyysimenetelmä oli teoriasidonnainen sisällönanalyysi.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä on, että vahva hankeosaaminen perustuu syvään ymmärrykseen hanketoiminnan vaikuttavuudesta. Hankesuunnittelussa osaamisen lähtökohta on vahva motivaatio, joka esiintyy tahtona luoda pysyvää muutosta hankkeen toimintaympäristöön. Muutoksen käynnistämiseen tarvitaan rohkeutta, innostusta ja innovatiivisuutta. Hankesuunnittelussa tarvitaan myös tietoja ja taitoja, kuten sisällöllistä osaamista, rahoitusinstrumentin tuntemusta, taustaselvityksiä ja verkostoitumistaitoja. Vahvan hankesuunnitelman muodostamiseksi tarvitaan myös kykyä tunnistaa ja sanoittaa hankeosaamista tietoisella tavalla.
Opinnäytetyön lopputulos on osaamiskartta hankeosaamisen tunnistamiseen. Osaamiskartta on työpohja, jota voidaan hyödyntää hankesuunnittelun tukena. Sen tavoitteena on tuoda näkyväksi hankesuunnitteluun tarvittavaa osaamista sekä toimia lähtöpisteenä hankeosaamisen tunnistamiselle.
Opinnäytetyössä käytetyt menetelmät olivat strukturoimaton havainnointi ja teemahaastattelu. Havainnoinnin kohteena oli Luova verkko -koordinaatiohankkeen Ideasta hankkeeksi -työpaja, johon osallistui kulttuuri- ja luovan alan toimijoita. Havainnoinnin avulla selvitettiin hankeosaamisen ilmenemistä sekä hankesuunnitteluun liittyviä haasteita. Teemahaastatteluihin osallistui kaksi hankeasiantuntijaa ja kaksi rahoitusasiantuntijaa. Haastattelujen avulla selvitettiin asiantuntijoiden mielipiteitä ja kokemuksia liittyen hankeosaamisen määrittelyyn ja tunnistamiseen. Opinnäytetyön analyysimenetelmä oli teoriasidonnainen sisällönanalyysi.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä on, että vahva hankeosaaminen perustuu syvään ymmärrykseen hanketoiminnan vaikuttavuudesta. Hankesuunnittelussa osaamisen lähtökohta on vahva motivaatio, joka esiintyy tahtona luoda pysyvää muutosta hankkeen toimintaympäristöön. Muutoksen käynnistämiseen tarvitaan rohkeutta, innostusta ja innovatiivisuutta. Hankesuunnittelussa tarvitaan myös tietoja ja taitoja, kuten sisällöllistä osaamista, rahoitusinstrumentin tuntemusta, taustaselvityksiä ja verkostoitumistaitoja. Vahvan hankesuunnitelman muodostamiseksi tarvitaan myös kykyä tunnistaa ja sanoittaa hankeosaamista tietoisella tavalla.
Opinnäytetyön lopputulos on osaamiskartta hankeosaamisen tunnistamiseen. Osaamiskartta on työpohja, jota voidaan hyödyntää hankesuunnittelun tukena. Sen tavoitteena on tuoda näkyväksi hankesuunnitteluun tarvittavaa osaamista sekä toimia lähtöpisteenä hankeosaamisen tunnistamiselle.