Vuosi työhyvinvoinnin kehittämistä Stockmannilla 2022–2023 : ​Miksi työhyvinvointia tulee kehittää ja mistä syntyy kokemus siitä, välitetäänkö organisaatiossa työhyvinvoinnista? ​

Abstract

Tämän tutkimuksen tehtävä oli selvittää toimintatutkimuksen keinoin, mistä työntekijöiden kokemus työhyvinvoinnista syntyy, miten kokemusta voidaan parantaa ja mihin kaikkeen työhyvinvoinnin kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota. Opinnäytetyössäni lähestyin tutkimuskysymyksiä vertaamalla Stockmann henkilöstöbarometrin tuloksia kahdelta kyselykierrokselta työhyvinvoinnin kokemusta kartoittaneiden kysymysten osalta. Henkilöstö oli antanut niistä alhaiset pistemäärät. Kuvaan henkilöstökyselyprosessin, kuinka se toteutettiin ja millä tavalla kyselyä kehitettiin. Tarkastelin työhyvinvoinnin kehittämiseksi luotuja prosesseja organisaatiomuutoksen ja siitä seuranneen työterveyshuollon ulkoistamisen vaikutuksia työkykyjohtamisessa. Lähestyin tutkimuskysymyksiä etnografisella otteella. Käytin aineistona omia kokemuksiani ja tein havaintoja niistä.

Vuoden mittaisen kehittämistyön tuloksena syntyi Työkykyjohtamisen toimintamalli ja Varhaisen välittämisen malli. Esiin nousi henkilöstön osallistumisen tärkeys uusien toimintamallien hyödyntämisessä ja työhyvinvoinnin kehittämisessä edelleen. Henkilöstöstä koostuvat työhyvinvointitiimit aloittivat työnsä kehittämisvuoden aikana. Työni tärkeimmiksi havainnoiksi nousi pitkäjänteisyyden merkitys työhyvinvoinnin kehittämisessä, sekä kehittämisen jatkuvuuden turvaaminen.

Hyvinvoinnin kokemus riippuu yhtäältä samanlaisista asioista, tutkitusti hyvistä käytänteistä, johtamisesta ja toimivista prosesseista. Hyvistä ja reiluista työoloista, osallisuuden kokemuksesta, luottamuksesta ja toimivasta työyhteisöstä. Toisaalta kokemus on subjektiivinen, jolloin kokemukseen vaikuttaa jokaisen ihmisen oma sisäinen maailma, arvot ja elämäntilanteet. Siksi työhyvinvoinnin kokemuksen parhaat asiantutijat ovat samaan aikaan kehittäjiä ja kehittämisen kohteita. Silloin kehittäminen kohdistuu oikeisiin asioihin työpaikan arjessa ja on konkreettista ja jatkuvaa.

Tutkimusaineiston perusteella kehittämistyön keskeiseksi johtopäätökseksi nousi se, että jokainen päätös työyhteisössä vaikuttaa työhyvinvointiin sitä lisäävästi tai sitä vähentävästi.

Työhyvinvoinnin näkökulman nostamista esiin yrityksen kaikessa päätöksenteossa ei voi kyllin korostaa.