Vapaaehtoisten yhteisöllisyys kotoutumishankkeessa : Yhteisölähtöisen kotoutumisen hanke
Vepsäläinen, Jan (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917382
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052917382
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten Yhteisölähtöisen kotoutumisen pilottihankkeen vapaaehtoiset kokevat yhteisöllisyyttä hankkeessa. Lisäksi oli tavoitteena löytää keinoja vapaaehtoisten yhteisöllisyyden kehittämiseen.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Yhteisölähtöisen kotoutumisen pilottihanke, jonka toiminta-aika on kolme vuotta 2023-2025. Hankkeen tavoitteena on edistää Suomeen saapuvien kiintiöpakolaisten kotoutumista. Hankkeen päätoteuttaja on Suomen Punaisen Ristin keskustoimisto ja hankekumppaneita ovat Humanistinen ammattikorkeakoulu, kirkkohallitus sekä neljä Punaisen Ristin Piiritoimistoa. Yhteisölähtöisen kotoutumisen hankkeessa oli tarve saada tietoa vapaaehtoisten yhteisöllisyydestä. Hankkeessa vapaaehtoiset toimivat kohderyhmän kanssa. Yhteisöllisyyden kehittäminen nähtiin hankkeessa tärkeänä, koska yhteisöllisyys lisää sitoutumista vapaaehtoistoiminnassa.
Opinnäytetyön tietoperustassa syvennyttiin yhteisöllisyyden sekä vapaaehtoistyön käsitteisiin. Kehttämistyön menetelminä käytettiin hankkeen vapaaehtoisten haastattelua sekä kahden organisaation benchmarkingia. Aineiston keruu toteutettiin kevättalvella 2024. Hankkeen vapaaehtoisia haastateltiin etäyhteydellä. Elokapinan benchmarking toteutettiin haastattelemalla Elokapinan vapaaehtoista sekä perehtymällä vapaaehtoisten koulutusmateriaaliin ja internetsivuihin. Käräjätörmän monisukupolvista yhteisökylä -hanketta benchmarkattiin perehtyen hankkeen julkaisuihin. Aineisto analysoitiin teemoittelua käyttäen.
Kehittämistyön tulokset osoittivat, että yhteisöllisyyden kokemus neljällä vapaaehtoisella on moniulotteinen ilmiö. Haastateltujen vapaaehtoisten yhteisöllisyydessä nousi esiin yhdessä tekeminen, vastavuoroisuus, uuden oppiminen, tutustuminen sekä arvostus. Haastateltujen vapaaehtoisten tärkein motivaatio vapaaehtoistyöhön oli auttaminen. Vapaaehtoisten yhteisöllisyyttä voisi benchmarking-tulosten mukaan kehittää keskustelun sekä vastuun jakamisen lisäämisellä toiminnassa.
Tuloksien pohjalta kehitettiin toimintatapaehdotus hankkeen vapaaehtoisten yhteisöllisyyden kehittämiseen. Tilaaja voi jatkaa kehittämistyötä kokeilemalla kehitettyjä toimintatapaehdotuksia käytännössä vapaaehtoistoiminnassaan.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Yhteisölähtöisen kotoutumisen pilottihanke, jonka toiminta-aika on kolme vuotta 2023-2025. Hankkeen tavoitteena on edistää Suomeen saapuvien kiintiöpakolaisten kotoutumista. Hankkeen päätoteuttaja on Suomen Punaisen Ristin keskustoimisto ja hankekumppaneita ovat Humanistinen ammattikorkeakoulu, kirkkohallitus sekä neljä Punaisen Ristin Piiritoimistoa. Yhteisölähtöisen kotoutumisen hankkeessa oli tarve saada tietoa vapaaehtoisten yhteisöllisyydestä. Hankkeessa vapaaehtoiset toimivat kohderyhmän kanssa. Yhteisöllisyyden kehittäminen nähtiin hankkeessa tärkeänä, koska yhteisöllisyys lisää sitoutumista vapaaehtoistoiminnassa.
Opinnäytetyön tietoperustassa syvennyttiin yhteisöllisyyden sekä vapaaehtoistyön käsitteisiin. Kehttämistyön menetelminä käytettiin hankkeen vapaaehtoisten haastattelua sekä kahden organisaation benchmarkingia. Aineiston keruu toteutettiin kevättalvella 2024. Hankkeen vapaaehtoisia haastateltiin etäyhteydellä. Elokapinan benchmarking toteutettiin haastattelemalla Elokapinan vapaaehtoista sekä perehtymällä vapaaehtoisten koulutusmateriaaliin ja internetsivuihin. Käräjätörmän monisukupolvista yhteisökylä -hanketta benchmarkattiin perehtyen hankkeen julkaisuihin. Aineisto analysoitiin teemoittelua käyttäen.
Kehittämistyön tulokset osoittivat, että yhteisöllisyyden kokemus neljällä vapaaehtoisella on moniulotteinen ilmiö. Haastateltujen vapaaehtoisten yhteisöllisyydessä nousi esiin yhdessä tekeminen, vastavuoroisuus, uuden oppiminen, tutustuminen sekä arvostus. Haastateltujen vapaaehtoisten tärkein motivaatio vapaaehtoistyöhön oli auttaminen. Vapaaehtoisten yhteisöllisyyttä voisi benchmarking-tulosten mukaan kehittää keskustelun sekä vastuun jakamisen lisäämisellä toiminnassa.
Tuloksien pohjalta kehitettiin toimintatapaehdotus hankkeen vapaaehtoisten yhteisöllisyyden kehittämiseen. Tilaaja voi jatkaa kehittämistyötä kokeilemalla kehitettyjä toimintatapaehdotuksia käytännössä vapaaehtoistoiminnassaan.