Dialekten i rockärmen : en undersökning om för- och nackdelarna med användningen av dialekt under förhörssituationer i Svenskfinland

Abstract

I detta lärdomsprov undersöks användningen av finlandssvenska dialekter under förhörssituationer i Svenskfinland. Med användning av dialekt avses i detta lärdomsprov talande samt dokumenterande av dialektord. Lärdomsprovets fokus ligger på för- och nackdelar med användningen av dialekt ur en sociolingvistisk synvinkel.

Syftet med detta lärdomsprov är att öka förståelsen för de för- och nackdelar som dialekt kan ha i förhörssituationer. Lärdomsprovet fungerar även för att argumentera för den svenskspråkiga polisutbildningen och poliskommunikation i Finland. Lärdomsprovet har genomförts med hjälp av en kvalitativ öppen innehållsanalys med hermeneutisk och fenomenografisk forskningsansats. Undersökningens material består av huvudsakligen Peter Trudgills material om sociolingvistik men även lagtexter.

Lärdomsprovets resultat påvisar att de svenskspråkiga dialekterna i Finland inte beaktas i någon större utsträckning i lagstiftningen samt att Polisstyrelsens handbok om att skriva förhör lämnar utrymme för tolkning av huruvida dialektord skall antecknas i förhörsberättelsen eller inte. Dessutom framkommer det i resultatet att talandet och antecknandet av dialekt möjligen kan förmedla den förhördes röst på ett mera ändamålsenligt sätt än ifall enbart standardspråket används. Kunskap om dialekter ger en polis flera verktyg att handskas med kommunikationssituationer. Genom utbildning i Poliskommunikation kan man på ett effektivt sätt skapa förståelse och kunskap om den unika dialektsituation som finns i Finland.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomenruotsalaisten murteiden käyttöä kuulustelutilanteissa ruotsinkielisessä Suomessa. Murteen käytöllä tarkoitetaan tässä tutkielmassa murteiden puhumista ja murresanojen dokumentointia. Tutkielmassa keskitytään murteen käytön etuihin ja haittoihin sosiolingvistisestä näkökulmasta.

Tavoitteena on lisätä ymmärrystä murteen käytön eduista ja haitoista kuulustelutilanteissa. Tutkielman avulla voidaan myös argumentoida ruotsinkielisen poliisikoulutuksen ja poliisiviestinnän puolesta Suomessa. Tutkimus on toteutettu laadullisella avoimella sisällönanalyysillä hermeneuttista ja fenomenologista tutkimusotetta käyttäen. Tutkimuksen aineistona on käytetty pääasiassa Peter Trudgillin materiaalia sosiolingvistiikasta mutta myös lakitekstejä.

Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että Suomessa ruotsinkielisiä murteita ei ole huomioitu lainsäädännössä juurikaan ja että Poliisihallituksen käsikirja kuulustelujen kirjoittamisesta jättää tulkinnanvaraa sen suhteen, pitäisikö murresanoja kirjata kuulustelukertomukseen vai ei. Lisäksi tulokset osoittavat, miten murteen puhumisella ja kirjaamisella voidaan välittää kuulusteltavan ääni tehokkaammin kuin jos käytetään vain vakiokieltä. Murteiden tuntemus antaa poliisimiehelle enemmän työkaluja viestintätilanteisiin. Poliisiviestinnän koulutus on tehokas keino luoda ymmärrystä ja tietoa Suomen ainutlaatuisesta murretilanteesta.