Kulttuuriohjaaja ikäihmisten palvelutalossa: kohti yhteistä ymmärrystä ja toimijuutta
Tikka, Irene (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018425
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018425
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö syntyi tarpeesta kehittää kulttuuriohjaajan roolia ikäihmisten palveluasumisyksikössä. Rovaniemen kaupungin kulttuuripalvelut toimi työn tilaajana ja pyrkii siten tukemaan kulttuurista vanhustyötä ikäihmisten palveluasumisessa. Työ toteutettiin Lapin hyvinvointialueella, jossa kulttuuriohjaajan tehtävää ei aiemmin ollut olemassa. Kehittämishankkeen aikana määriteltiin kulttuuriohjaajan roolille raamit työnantajan näkökulmasta ja kehitettiin askelmerkit tehtävään aloittaville henkilöille.
Opinnäytetyössä tarkastellaan kulttuurista vanhustyötä eri toimijoiden näkökulmista. Tavoitteena on edistää ikäihmisten kulttuurioikeuksien toteutumista palveluasumisyksiköissä ja toimia kulttuurisen vanhustyön sanansaattajana. Samanaikaisesti korostetaan taidepohjaisten menetelmien merkitystä valmentavalla otteella. Työssä huomioidaan myös taiteen vaikutukset osastohenkilökunnan työhyvinvointiin ja palvelumuotoiluun.
Kehittämishankkeeseen palkattiin kaksi kulttuuriohjaajaa puoleksi vuodeksi. Toimin kaupungin kulttuurituottajana heidän esihenkilönään, kehittämistehtävien koordinaattorina ja tulosten kokoajana. Työn eri vaiheet on dokumentoitu odotusmatriisilla, joka kattaa alkukartoituksen odotuksista lopullisten kehitysideoiden toteutukseen saakka. Lisäksi kulttuuriohjaajat pitivät päiväkirjaa. Palvelumuotoilun menetelmin luotiin asukaspersoonat ja toimintaan ohjaavat suuntaviivat, jotka mukailevat business model canvas -menetelmää. Osastohenkilöstöltä ja omaisilta kerättiin projektista palautetta kyselyillä.
Vaikka lopullisissa tuloksissa ei vielä saavutettu kaikkia asetettuja tavoitteita, onnistuttiin luomaan perusta kulttuuriohjaajan tehtävälle. Nämä askelmerkit toivottavasti helpottavat seuraavan kulttuuriohjaajan työtä, sekä palveluasumisen yksikön että kulttuuriohjaajan näkökulmasta ja jouduttavat tietä kulttuurisiin kohtaamisiin. This thesis emerged from the need to develop the role of a cultural instructor in elderly contin-uing-care units. The role of a cultural instructor includes enabling art-based activities, convey-ing and coaching creative approaches, coordinating cultural and art-based work and contrib-uting in the strategic development. The Cultural Services of the City of Rovaniemi commis-sioned the work with the aim of supporting cultural elderly care. The project was carried out in the Lapland Wellbeing Services County, where the role of a cultural instructor did not pre-viously exist. During the development project, a framework for the role of the cultural instruc-tor was defined from the employer's perspective. Also, guidelines for individuals starting in this role were developed.
The thesis examines cultural work with older people from the perspectives of different actors. The goal is to promote the realization of cultural rights for older people in continuing-care units, and to act as an advocate for cultural elderly care. Simultaneously, the significance of art-based methods is emphasized through a coaching approach. The thesis also considers the effects of art on the well-being of ward staff and service design.
Two cultural instructors were hired for six months for the development project. I acted as their supervisor, coordinator of development tasks, and compiler of results as the city's cultural man-ager. The work was documented using an expectation matrix, covering the different stages from initial expectations to the implementation of the final development ideas. Additionally, the cultural instructors kept a diary. Through service design methods, we created resident per-sonas and guiding principles for the activities, resembling the business model canvas approach. Feedback was collected from the ward staff and the residents’ near ones through a survey.
Although the final results did not yet achieve all the set goals, a foundation for the role of a cultural instructor was successfully established. These guidelines will hopefully facilitate the work of the next cultural instructor, from both the perspectives of the continuing-care unit and the cultural instructor and pave the way for meaningful cultural encounters.
Opinnäytetyössä tarkastellaan kulttuurista vanhustyötä eri toimijoiden näkökulmista. Tavoitteena on edistää ikäihmisten kulttuurioikeuksien toteutumista palveluasumisyksiköissä ja toimia kulttuurisen vanhustyön sanansaattajana. Samanaikaisesti korostetaan taidepohjaisten menetelmien merkitystä valmentavalla otteella. Työssä huomioidaan myös taiteen vaikutukset osastohenkilökunnan työhyvinvointiin ja palvelumuotoiluun.
Kehittämishankkeeseen palkattiin kaksi kulttuuriohjaajaa puoleksi vuodeksi. Toimin kaupungin kulttuurituottajana heidän esihenkilönään, kehittämistehtävien koordinaattorina ja tulosten kokoajana. Työn eri vaiheet on dokumentoitu odotusmatriisilla, joka kattaa alkukartoituksen odotuksista lopullisten kehitysideoiden toteutukseen saakka. Lisäksi kulttuuriohjaajat pitivät päiväkirjaa. Palvelumuotoilun menetelmin luotiin asukaspersoonat ja toimintaan ohjaavat suuntaviivat, jotka mukailevat business model canvas -menetelmää. Osastohenkilöstöltä ja omaisilta kerättiin projektista palautetta kyselyillä.
Vaikka lopullisissa tuloksissa ei vielä saavutettu kaikkia asetettuja tavoitteita, onnistuttiin luomaan perusta kulttuuriohjaajan tehtävälle. Nämä askelmerkit toivottavasti helpottavat seuraavan kulttuuriohjaajan työtä, sekä palveluasumisen yksikön että kulttuuriohjaajan näkökulmasta ja jouduttavat tietä kulttuurisiin kohtaamisiin.
The thesis examines cultural work with older people from the perspectives of different actors. The goal is to promote the realization of cultural rights for older people in continuing-care units, and to act as an advocate for cultural elderly care. Simultaneously, the significance of art-based methods is emphasized through a coaching approach. The thesis also considers the effects of art on the well-being of ward staff and service design.
Two cultural instructors were hired for six months for the development project. I acted as their supervisor, coordinator of development tasks, and compiler of results as the city's cultural man-ager. The work was documented using an expectation matrix, covering the different stages from initial expectations to the implementation of the final development ideas. Additionally, the cultural instructors kept a diary. Through service design methods, we created resident per-sonas and guiding principles for the activities, resembling the business model canvas approach. Feedback was collected from the ward staff and the residents’ near ones through a survey.
Although the final results did not yet achieve all the set goals, a foundation for the role of a cultural instructor was successfully established. These guidelines will hopefully facilitate the work of the next cultural instructor, from both the perspectives of the continuing-care unit and the cultural instructor and pave the way for meaningful cultural encounters.