Yhdenvertaiset kirjastopalvelut: Kulttuurinen inklusiivisuus on osa palveluita
Hewidy, Nahla (2024)
Hewidy, Nahla
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018575
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018575
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kirjastojen roolia yhteiskunnassa, erityisesti niiden kykyä edistää inklusiivisuutta ja monimuotoisuutta. Tutkimuksessa korostetaan, että vaikka suomalaisia pidetään lukemisen kansana, yhteisöllistä lukemista ei tunnisteta samalla tavalla kuin yksilölukemista. Tämä vaikuttaa siihen, kenelle kirjastopalvelut ovat suunnattuja ja ketkä kokevat ne omikseen. Esimerkiksi romaniyhteisöissä tarinoiden jakaminen ja yhteinen tekeminen, kuten käsityöt, ovat keskeisiä osia kulttuuria. Nämä yhteisölliset lukemisen muodot tulisi huomioida paremmin kirjastopalveluissa.
Kirjastojen tulee sopeutua yhteiskunnan muutoksiin ja tarjota palveluita, jotka huomioivat eri kulttuurien ja vähemmistöjen tarpeet. Tutkimus osoittaa, että inklusiivisuus ei synny itsestään, vaan vaatii aktiivista osallistumista ja yhteisöllistä suunnittelua. Kirjastopalvelut voivat edistää inklusiivisuutta kutsumalla asiakkaat mukaan palveluiden kehittämiseen ja huomioimalla heidän erityistarpeensa. Esimerkiksi asiakkaan toiveet rukoustilasta tai mahdollisuudesta ostaa kahvia ja pientä purtavaa kirjaston tiloissa voivat parantaa kokemusta.
Kirjastojen tulisi myös panostaa henkilökunnan moninaisuuteen ja tarjota tiloja, jotka tukevat sekä yksityisyyttä että yhteisöllisyyttä. Representaation merkitys korostuu erityisesti lasten ja nuorten kohdalla, sillä se antaa heille mahdollisuuden nähdä itsensä erilaisissa rooleissa ja ammateissa. Monimuotoisuuden esille tuominen kirjallisuudessa ja kulttuuritapahtumissa rikastuttaa yhteiskuntaa ja murtaa stereotypioita.
Tutkimus päättyy pohdintaan siitä, kuinka kirjastot voivat jatkossakin kehittyä ja tarjota palveluita, jotka palvelevat kaikkia kansalaisia tasapuolisesti. Kirjastojen tulisi olla edelläkävijöitä kulttuurisen monimuotoisuuden säilyttämisessä ja edistämisessä, tarjoten tiloja ja mahdollisuuksia kaikille kansalaisille. Tämä vaatii jatkuvaa kehitystyötä ja herkkyyttä yhteiskunnan muutoksille ja tarpeille.
Kirjastojen tulee sopeutua yhteiskunnan muutoksiin ja tarjota palveluita, jotka huomioivat eri kulttuurien ja vähemmistöjen tarpeet. Tutkimus osoittaa, että inklusiivisuus ei synny itsestään, vaan vaatii aktiivista osallistumista ja yhteisöllistä suunnittelua. Kirjastopalvelut voivat edistää inklusiivisuutta kutsumalla asiakkaat mukaan palveluiden kehittämiseen ja huomioimalla heidän erityistarpeensa. Esimerkiksi asiakkaan toiveet rukoustilasta tai mahdollisuudesta ostaa kahvia ja pientä purtavaa kirjaston tiloissa voivat parantaa kokemusta.
Kirjastojen tulisi myös panostaa henkilökunnan moninaisuuteen ja tarjota tiloja, jotka tukevat sekä yksityisyyttä että yhteisöllisyyttä. Representaation merkitys korostuu erityisesti lasten ja nuorten kohdalla, sillä se antaa heille mahdollisuuden nähdä itsensä erilaisissa rooleissa ja ammateissa. Monimuotoisuuden esille tuominen kirjallisuudessa ja kulttuuritapahtumissa rikastuttaa yhteiskuntaa ja murtaa stereotypioita.
Tutkimus päättyy pohdintaan siitä, kuinka kirjastot voivat jatkossakin kehittyä ja tarjota palveluita, jotka palvelevat kaikkia kansalaisia tasapuolisesti. Kirjastojen tulisi olla edelläkävijöitä kulttuurisen monimuotoisuuden säilyttämisessä ja edistämisessä, tarjoten tiloja ja mahdollisuuksia kaikille kansalaisille. Tämä vaatii jatkuvaa kehitystyötä ja herkkyyttä yhteiskunnan muutoksille ja tarpeille.